Johdon ympäristölaskentatoimen vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn

Abstract

Yhteiskunnan pyrkimys ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisännyt yrityksiin ulkoapäin kohdistuvaa painetta ympäristöystävällisempään ja -tietoisempaan toimintaan. Erityisesti sidosryhmät ja jatkuva ympäristölainsäädännön tiukentuminen ohjaavat yrityksiä tarkempaan ympäristövaikutusten huomioimiseen, mittaamiseen ja raportoimiseen. Perinteiset johdon laskentatoimen menetelmät eivät kykene huomioimaan ympäristönäkökulmaa, joten ratkaisuksi on kehitetty johdon ympäristölaskentatoimi (engl. environmental management accounting, EMA). EMA määritellään yrityksen sisäiseksi toiminnoksi, joka tuottaa ympäristöön liittyvää fyysistä sekä rahallista dataa johdon päätöksenteon tueksi.

Kandidaatintyössä tarkastellaan EMA:n yhteyttä yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Työn tavoitteena on analysoida EMA:n suoraa vaikutusta yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, sekä tunnistaa epäsuoraa vaikutusta välittäviä mekanismeja. Työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä EMA:n vaikutuksista yrityksen menestymiseen sekä muodostaa kokonaiskuva vaikutusmekanismeista. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona käytetään Scopus-tietokannasta haettuja arvostettujen kustantajien vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa julkaistuja artikkeleita.

Kandidaatintyö jakaantuu teoria- ja tulososioon. Teoriaosiossa määritellään EMA ja rajataan sen suhdetta kirjallisuudessa käytettyihin lähikäsitteisiin. Lisäksi teoriaosiossa esitellään EMA:n tunnetuin viitekehys ja sen työkaluja. Tulososiossa analysoidaan ensin EMA:n suoraa vaikutusta yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Tämän jälkeen eritellään vaikutusta välittäviä mekanismeja jakamalla ne operatiivisiin, strategisiin ja kestävyyteen liittyviin vaikutusmekanismeihin.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella EMA:n vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn on pääosin positiivinen, mutta ei yksiselitteinen. Tutkittu ilmiö on kompleksinen, ja sen eri tekijöiden väliset vaikutusketjut voivat olla pitkiä ja monimutkaisia. Aineistossa keskeisiä EMA:n ja yrityksen taloudellisen suorituskyvyn epäsuoraa yhteyttä välittäviä mekanismeja ovat kustannussäästöt, tehokkuusparannukset, innovaatiot, kilpailuetu, ympäristösuorituskyky sekä avoimempi raportointi. Kirjallisuus viittaa siihen, että epäsuorat vaikutusmekanismit ovat usein merkittävämpiä kuin suora vaikutus.

Epäsuorien vaikutusmekanismien merkittävyyttä voi selittää EMA:n rooli päätöksenteon tukena, jolloin vaikutukset kohdistuvat ensin sisäisiin prosesseihin realisoituen vasta pidemmällä aikavälillä. Työn merkittävä havainto on myös vaikutusten vahva kontekstisidonnaisuus. Aineiston tutkimuksissa nousee esiin useita vaikutusta moderoivia tekijöitä, kuten yrityksen koko, kulttuuri, kyvykkyydet, ympäristöjohtamisen kypsyysaste sekä toimintaympäristö. Lisäksi EMA:n hyödyt riippuvat vahvasti sen integroinnista osaksi yrityksen johtamis- ja laskentajärjestelmiä.