Euroopan unionin päästökaupan vaikutukset ilmailualaan

Abstract

Ilmailuala aiheuttaa noin 2–3 % maailman kasvihuonepäästöistä ja on kasvava ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Ilmailualan päästöjen vähentämiseksi on kehitetty erilaisia päästökauppajärjestelmiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän (EU ETS) vaikutuksia ilmailualaan keskittyen sekä päästöjen muutoksiin että taloudellisiin vaikutuksiin. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin vuosina 2012–2026 julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita Scopus- ja Web of Science -tietokannoista. Lopullinen aineisto koostui 18 tutkimuksesta, jotka käsittelevät Euroopan talousalueen ilmailualan päästöjä tai taloudellisia puolia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että EU ETS on vähentänyt ilmailualasta aiheutuvia päästöjä. Nämä päästövähennykset ovat syntyneet erityisesti parantuneen päästötehokkuuden kautta, mikä on seurausta lentojen määrän vähenemisestä, erityisesti lyhyillä reiteillä, sekä teknologisesta kehityksestä, kuten polttoainetehokkaammasta lentokalustosta ja uusiutuvien polttoaineiden käytöstä. Lisäksi ilmailualan päästöissä on havaittu alueellisia muutoksia. Taloudellisten vaikutusten osalta tulokset ovat osittain ristiriitaisia, mutta keskeisin havainto on ilmailualan toimijoiden kustannusten kasvu. Tämän on huomattu johtuvan enimmäkseen päästöoikeuksien hankinnasta ja vähäpäästöisiin teknologioihin tehtävistä investoinneista. Kasvaneet kustannukset ovat johtaneet lentolippujen hintojen nousuun, muutoksiin lentoyhtiöiden strategiassa ja kilpailuasetelmassa sekä olleet osasyynä kysynnän laskuun. Kokonaisuudessaan EU ETS on ollut tehokas markkinapohjainen ohjauskeino päästöjen vähentämisessä ilmailualalla, mutta siihen liittyy merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä joissain tilanteissa alojen ja toimijoiden epätasaista kohtelua. Tulokset korostavat laajemman päästökauppasysteemin tärkeyttä ja tarjoavat kokonaiskuvan EU ETS:stä ilmailualalla.

Aviation accounts for approximately 2–3% of global greenhouse gas emissions, making it a significant and growing contributor to climate change. In response, various emissions trading systems have been developed as market-based mechanisms to reduce these emissions. This study examines the impacts of the European Union Emissions Trading System (EU ETS) on the European aviation sector by integrating environmental and economic perspectives into a single analytical framework. The research is conducted as a systematic literature review of peer-reviewed articles published between 2012 and 2026, drawing on a final sample of 18 studies selected based on their relevance to the research questions. The findings indicate that the EU ETS has contributed to reducing aviation emissions primarily through improvements in emissions efficiency rather than absolute emission declines. While air traffic volumes have generally increased over the duration of the EU ETS, emissions growth has been mitigated by reductions in flight frequencies, especially on short-haul routes, and by technological advancements such as more fuel-efficient aircraft and the adoption of sustainable aviation fuels. Regional and route-specific variations in emission reductions are also observed. From an economic perspective, the results are mixed but consistently highlight increased costs for aviation operators. These costs arise from the purchase of emission allowances and investments in low-emission technologies, leading to higher ticket prices, a possible modest reduction in demand, and strategic adjustments by airlines. The EU ETS has also influenced competitive dynamics, in some cases weakening the position of EU-based airlines while simultaneously incentivizing innovation and operational efficiency. Overall, the study concludes that the EU ETS has been an effective market-based instrument for promoting emission reductions in the aviation sector. However, its economic impacts are significant and, in some places, unevenly distributed. The findings underscore the importance of larger scale emission trading systems and a balanced policy design that accounts for both environmental effectiveness and economic competitiveness.