Affektiivinen polarisaatio suomalaisessa verkkokeskustelussa: diskurssianalyysi tunneperäisestä poliittisesta vastakkainasettelusta vauva.fi-sivustolla

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten poliittisten ryhmien välisiä tunnepohjaisia vastakkainasetteluja tuotetaan kielen avulla. Tunnepohjaisen vastakkainasettelun ilmiötä tutkitaan suomalaisen verkkokeskustelun kontekstissa. Aineistona tutkielmassa toimii vauva.fi -keskustelufoorumilla käyty yksittäinen, anonyymi keskustelu. Aineistoa analysoidaan diskurssianalyysin avulla. Aineiston diskursiivinen analysointi tuo esiin vastakkainasettelujen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi käytetyt puhetavat sekä ne kielelliset keinot, joilla poliittisia ryhmiä asemoidaan suhteessa toisiinsa.

Ryhmien välisten vastakkainasettelujen kielellisen rakentumisen ymmärtäminen on tärkeää, koska kieli muokkaa tapaamme jäsentää sosiaalista todellisuutta. Kielellä voidaan muokata käsityksiä poliittisista ryhmistä, vahvistaa ryhmien välisiä rajoja ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Kielen avulla voidaan pahimmillaan normalisoida vihamielisiä asenteita ja ohjata keskustelua kohti vastakkainasettelua. On siis tärkeää ymmärtää, miten eronteot ja vastakkainasettelut rakentuvat, jotta pystymme myös ylläpitämään yhteiskunnallista rauhaa ja koheesiota.

Tunneperäisten vastakkainasettelujen rakentumista tarkastellaan tutkielmassa poliittisiin ryhmiin liitettyjen luonnehdintojen sekä tunneilmausten avulla. Tutkielmassa viisi nimettyä luonnehdintadiskurssia sekä neljä erilaista tunneilmaisua kuvaavat, kuinka ryhmäeroja luodaan ja ylläpidetään systemaattisesti kielen avulla. Kielelliset keinot vastakkainasettelujen luomiseksi ovat sekä luonnehdinnoissa että tunneilmauksissa hyvin samankaltaisia. Ryhmien kuvauksilla ja tunneilmaisuilla poliittinen vastaryhmä asemoidaan johdonmukaisesti negatiiviseen asemaan, kun taas omaa ryhmää kuvataan poikkeuksetta myönteisesti. Affektiivista polarisaatiota rakentavassa kielessä hyödynnetään muun muassa stereotypioita, yleistyksiä sekä moraalista arvottamista. Näiden kielellisten keinojen kautta muodostetaan kollektiivinen, sisäryhmän joukossa jaettu käsitys vastaryhmästä ja sen ominaisuuksista sekä legitimoidaan etäisyys poliittiseen vastapuoleen.

Tutkielman tulosten perusteella verkkokeskustelu toimii arkisena tilana, jossa kielellä tuotetaan ja vahvistetaan poliittisia tunneperäisiä jakolinjoja. Arkisessa verkkokeskustelussa ryhmäeroja luodaan, ylläpidetään ja legitimoidaan jatkuvasti. Tämä keskustelun arkipäiväisyys osoittaa, ettei affektiivinen polarisaatio synny ainoastaan institutionaalisen politiikan tasolla, vaan jakolinjoja vahvistetaan myös kansalaisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielman tulosten perusteella poliittisia jakolinjoja ei myöskään synny ainoastaan ideologian pohjalta, vaan erot voidaan luoda nojautuen puhtaasti affektiivisuuteen ja toisten leimaamiseen.