Sukupuolistunut suhtautuminen kuritusväkivaltaan Suomessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sukupuolieroja kuritusväkivaltaan suhtautumisessa. Lapsien kurittaminen kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1983, ja laki tuli voimaan vuonna 1984. Vaikka lasten oikeuksia on huomioitu enenevissä määrin lainsäädännössä ja tietoa väkivallan negatiivisista vaikutuksista on saatavilla yhä enemmän, moni lapsi kohtaa silti väkivaltaa kotona. Vuonna 2025 jopa 41 % Lastenkuritusväkivaltakyselyyn vastanneista aikuisista kertoi käyttäneensä jotain kuritusväkivallan muotoa omiin lapsiinsa. Tutkielman tavoitteena on monipuolistaa ymmärrystä kuritusväkivallasta ilmiönä sekä tuottaa tietoa sukupuolistuneista suhtautumistavoista. Sukupuolten erilaisia näkökulmia tarkastellaan kulttuurisen väkivaltateorian ja hegemonisen maskuliinisuuden kautta.

Tutkielma on kvantitatiivinen ja analyysissä hyödynnetään Mann–Whitneyn U-testiä, joka mahdollistaa kahden toisistaan riippumattoman ryhmän vertailun. Vertailtavat ryhmät ovat nais- ja miesvastaajat. Käytetyt muuttujat ovat järjestysasteikollisia ei-normaalistijakautuneita muuttujia. Analyysissä kuritusväkivaltaa tarkastellaan suhtautumisena fyysiseen sekä henkiseen kuritusväkivaltaan. Tutkielman aineistona käytetään Lastensuojelun Keskusliiton tuottamaa Lasten kuritusväkivalta 2025 – aineistoa. Aineiston N = 1057. Tutkimushypoteeseina on, että sukupuolien välillä on eroa suhtautumisessa ja miehet ovat myönteisempiä kuritusväkivaltaa kohtaan.

Tulokset osoittivat ryhmien välillä olevan eroa suhtautumisessa sekä henkiseen että fyysiseen kuri-tusväkivaltaan. Lisäksi miehet suhtautuivat naisia myönteisemmin kuritusväkivallan käyttöön. Fyysistä kurittamista poikkeustapauksissa hyväksyi 19.6 % miesvastaajista. Naisten vastaava osuus oli 3.3 %. Henkisen kurittamisen ainakin poikkeustapauksissa hyväksyi miehistä 16.5 % ja naisista 3.7 %. Henkistä kuritusväkivaltaa hyväksyttiin molemmissa ryhmissä enemmän, kuin fyysistä kurittamista. Tutkielman tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että miehet suhtautuvat kuritusväkivaltaan naisia myönteisemmin. Löydökset kertovatkin suomalaisen yhteiskunnan olevan edelleen suhteellisen hyväksyvä varsinkin henkistä kurittamista kohtaan, ja miesten olevan myöntei-sempiä kurittamisen käytöstä kasvatuskeinona.