Kielestä ilmenevien kulttuurisidonnaisten ilmiöiden vaatimat käännösstrategiat: Kyselytutkimus suomen- ja venäjänkielisten kielenkäytöstä
Mäkinen, Mira (2026)
Mäkinen, Mira
2026
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604304764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604304764
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee kulttuurisidonnaisuutta ja siihen liitettyjä ilmiöitä, jotka tulevat esiin kielessä. Nyky-yhteiskunnassa kulttuuriosaaminen on kasvattanut merkitystään, ja siksi tarvitaan yhä enemmän asiantuntijoita toimimaan eri kielten ja kulttuurien välillä. Kääntäjät ovat tässä kontekstissa tärkeässä roolissa, sillä he työskentelevät ammatissaan erilaisten ihmisryhmien välisenä siltana. Esimerkiksi tapakulttuuri, vuorovaikutustyyli ja sanonnat ovat vahvasti kiinni omassa kulttuurikontekstissaan. Kulttuurisidonnaiset ilmiöt voivatkin luoda haasteita käännöstyöhön, jolloin käännösstrategioiden valinta vaatii erityistä huolellisuutta. Tutkielma auttaa lukijaa ymmärtämään kääntämisen haasteita pelkkää sanasta sanaan kääntämistä syvemmin.
Tutkielman tavoite on selvittää, millaisia kulttuurisidonnaisuuksia kielen kautta voi ilmetä ja millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä suomen ja venäjän kielenkäytön välillä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa on. Lisäksi tutkielman tarkoitus on selvittää, miten käännösstrategian valinta vaikuttaa merkitysten säilymiseen ja muuttumiseen. Siksi tutkielmassa perehdytään myös käännösstrategioihin ja seikkoihin, jotka haastavat kääntäjää käännösprosessin aikana. Työ pyrkii selventämään kulttuuriosaamisen merkitystä kääntäjän tärkeänä työelämän taitona.
Tutkielman empiirisessä osiossa käännösstrategioita sovitetaan arkisen suomen- ja venäjän kielenkäytön kontekstiin. Aineisto koskien kulttuurisidonnaisuutta näiden kahden kielen välillä on kerätty kyselymenetelmää hyödyntäen. Kysely on toteutettu sekä suomeksi että venäjäksi ja niiden tarkoitus oli selvittää ihmisten tottumuksia omassa arkisessa kielenkäytössään. Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 17 henkilöä ja venäjänkieliseen 12 henkilöä. Heidän vastaustensa pohjalta tutkitaan, millaisia kulttuurisidonnaisuuksia kummastakin kielestä ilmenee sekä sitä, millaista huomiota ne käännöstyössä mahdollisesti vaativat. Tutkielmassa annetaan ehdotuksia käännösstrategioiden valintaan kyselytulosten pohjalta yleisimpiin kulttuurisidonnaisuuksiin suomen ja venäjän kielissä. Aineistosta nousi esiin sellaisia kielestä ilmeneviä kulttuurisidonnaisia seikkoja, jotka puolsivat käännösstrategioista seuraavia: kirjaimellinen käännös (eng literal translation), kotouttaminen (eng domestication), lisäys (eng addition), mukauttaminen (eng adaptation), suoralainaus (eng borrow), tarkennus (eng specification), vieraannuttaminen (eng foreignization). Voitiin myös todeta, että yksittäisen käännösstrategian valinta voi joskus olla haastavaa kääntäjän näkökulmasta, ja siksi tarvittaessa jopa samassa lauseessa voi hyödyntää useita käännösstrategioita. Lisäksi tutkielma selvitti, että tapoja kääntää kulttuurisidonnaisuuksia on paljon, ja ratkaisut vaihtelevat kääntäjän mukaan.
Tutkielman tavoite on selvittää, millaisia kulttuurisidonnaisuuksia kielen kautta voi ilmetä ja millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä suomen ja venäjän kielenkäytön välillä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa on. Lisäksi tutkielman tarkoitus on selvittää, miten käännösstrategian valinta vaikuttaa merkitysten säilymiseen ja muuttumiseen. Siksi tutkielmassa perehdytään myös käännösstrategioihin ja seikkoihin, jotka haastavat kääntäjää käännösprosessin aikana. Työ pyrkii selventämään kulttuuriosaamisen merkitystä kääntäjän tärkeänä työelämän taitona.
Tutkielman empiirisessä osiossa käännösstrategioita sovitetaan arkisen suomen- ja venäjän kielenkäytön kontekstiin. Aineisto koskien kulttuurisidonnaisuutta näiden kahden kielen välillä on kerätty kyselymenetelmää hyödyntäen. Kysely on toteutettu sekä suomeksi että venäjäksi ja niiden tarkoitus oli selvittää ihmisten tottumuksia omassa arkisessa kielenkäytössään. Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 17 henkilöä ja venäjänkieliseen 12 henkilöä. Heidän vastaustensa pohjalta tutkitaan, millaisia kulttuurisidonnaisuuksia kummastakin kielestä ilmenee sekä sitä, millaista huomiota ne käännöstyössä mahdollisesti vaativat. Tutkielmassa annetaan ehdotuksia käännösstrategioiden valintaan kyselytulosten pohjalta yleisimpiin kulttuurisidonnaisuuksiin suomen ja venäjän kielissä. Aineistosta nousi esiin sellaisia kielestä ilmeneviä kulttuurisidonnaisia seikkoja, jotka puolsivat käännösstrategioista seuraavia: kirjaimellinen käännös (eng literal translation), kotouttaminen (eng domestication), lisäys (eng addition), mukauttaminen (eng adaptation), suoralainaus (eng borrow), tarkennus (eng specification), vieraannuttaminen (eng foreignization). Voitiin myös todeta, että yksittäisen käännösstrategian valinta voi joskus olla haastavaa kääntäjän näkökulmasta, ja siksi tarvittaessa jopa samassa lauseessa voi hyödyntää useita käännösstrategioita. Lisäksi tutkielma selvitti, että tapoja kääntää kulttuurisidonnaisuuksia on paljon, ja ratkaisut vaihtelevat kääntäjän mukaan.
