Uskonto ja hengellisyys sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden kuvaamana

Abstract

Uskonto ja hengellisyys ovat moniulotteisia ilmiöitä, jotka koskettavat niin yksilöitä, yhteisöjä kuin yhteiskuntia. Tämä tutkimus tarkastelee suomalaisten sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä uskonnon ja hengellisyyden merkityksistä sosiaalityössä. Suomea kuvaillaan sekulaariseksi yhteiskunnaksi, mutta tästä huolimatta Suomessa on läsnä kirjavaa uskonnollista moninaisuutta ja kulttuurisesti vahvoja siteitä kristinuskoon. Sosiaalityö Suomessa on saanut vaikutteita 1800-luvun kristillisestä sosiaalisesta työstä, vaikkakin sosiaalityö on sittemmin muuttunut sekulaariseksi viranomaistyöksi. Uskonnollisen moninaisuuden kasvu globalisaation myötä on herättänyt kiinnostusta uskonnollisten ilmiöiden käsittelyyn sosiaalityössä niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Tutkimusta aiheesta Suomessa on kuitenkin vain vähän. Tämä pro gradu -tutkimus pyrkii vastaamaan tähän vajeeseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla viittä sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa moninaisista uskonnollisista taustoista. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä.

Tutkimuksen tulokset on asetettu kolmeen eri tasoon: makro- meso- ja mikrotasoon. Tulosten makrotasolla on löydettävissä, että sosiaalityöntekijät kokevat suomalaisen sekulaarisen, mutta silti tapakristillisen, kulttuurin vaikuttavan sosiaalihuollon rakenteisiin. Sosiaalityöntekijät kertovat, että sosiaalihuolto ei tarjoa selvää ohjeistusta sosiaalityöntekijöille käsitellä asiakkaiden uskonnollisuutta oikeudenmukaisesti ja sensitiivisesti. Tulosten mesotasolla ilmenee, että sosiaalityöntekijät kokevat sosiaalityön roolin olevan paitsi asiakkaiden vakaumuksen puolustaja, kuin myös tarvittaessa sen haastaja. Sosiaalityöntekijät kuvailevat uskonnosta keskustelun asiakkaiden kanssa vaativan tarkkuutta, sillä siinä käsitellään asiakkaalle henkilökohtaista ja herkkää aihetta. Tämä voi osaltaan aiheuttaa sosiaalityöntekijöiden välttävän aiheesta syvällistä keskustelua. Tulosten mikrotasolla sosiaalityöntekijät kertovat, että eivät yleensä koe roolilleen sopivaksi keskustella omasta vakaumuksestaan asiakkaiden tai kollegoiden kanssa. Sosiaalityöntekijät tunnistavat, että heidän oma vakaumuksensa vaikuttavat jossain määrin heidän työhönsä. Sosiaalityöntekijät kertovat, että heidän vakaumuksensa voi välillä aiheuttaa arvoristiriitoja sosiaalihuollon työmenetelmissä. Tutkimus osoittaa uskonnon ja hengellisyyden kiinnostavan suomalaisia sosiaalityöntekijöitä, ja että he haluaisivat kehittää ammattitaitojaan näiden ilmiöiden käsittelyyn. Jatkotutkimusta olisi syytä tehdä esimerkiksi uskonnollisten vähemmistöjen näkökulmasta sosiaalityöhön, uskontosensitiivisen työotteen käyttämisestä sosiaalityössä ja uskonnollisten yhdyskuntien ja sosiaalityön yhteistyöstä.

Religion and spirituality are multidimensional phenomena that affect individuals, communities, and societies alike. This study examines the views of Finnish social workers on the significance of religion and spirituality in social work. Finland is often described as a secular society; nevertheless, the country also exhibits diverse religious pluralism and culturally strong ties to Christianity. Social work in Finland has been influenced by Christian social work traditions dating back to the 19th century, although it has since developed into a secular form of professional authority-based practice. The growth of religious diversity as a result of globalization has increased interest in addressing religious phenomena in social work both internationally and in Finland. However, there is still limited research on the topic in the Finnish context. This master’s thesis aims to address this research gap. The research data were collected through interviews with five social workers and social work students from diverse religious backgrounds. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The research findings are structured across three levels: macro, mezzo, and micro. At the macro level, the findings indicate that social workers perceive Finnish secular—but still culturally Christian—society as influencing social welfare structures. Social workers report that social welfare services do not provide clear guidelines for addressing service users’ religiosity in a fair and sensitive manner. At the mezzo level, the results show that social workers perceive their professional role as both defending service users’ convictions and, when necessary, challenging them. Social workers describe discussions about religion with service users as requiring particular care, as the topic is personal and sensitive for service users. This can contribute to social workers avoiding more in-depth discussions of the topic. At the micro level, social workers report that they generally do not consider it appropriate for their professional role to discuss their own beliefs with service users or colleagues. However, they recognize that their personal convictions influence their work to some extent, and that these convictions can at times lead to value conflicts in social welfare work methods. The study demonstrates that religion and spirituality are of interest to Finnish social workers and that they would like to further develop their professional skills in addressing these phenomena. Future research should focus, for example, on the perspectives of religious minorities in social work, the use of a religion-sensitive approach in social work practice, and cooperation between religious communities and social work.