Rakkautta ja aktivismia : Yhteiskunnallinen näkökulma ja polarisaatio Romeo ja Julia -adaptaatioissa
Viljanen, Pauliina (2026)
2026
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604304734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604304734
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan itsenäisiä adaptaatioita Romeo ja Julia -näytelmätekstistä. Tutkimuksen kohteena on kolme Romeo ja Julia -adaptaatiota 2000-luvun Suomesta. Erityisesti tarkastellaan adaptaatioihin lisättyjä yhteiskunnallisia näkökulmia, joita käsitellään polarisaation kautta. Lisäksi tarkastellaan adaptaatioiden suhdetta alkuperäisteokseensa. Tutkimus on tapaustutkimus, joka esittelee kunkin adaptaation erikseen. Adaptaatioita verrataan alkuperäisteoksen lisäksi myös toisiinsa. Tukea vertailuun saadaan lisäksi Romeon ja Julian aikaisemmista suomenkielisistä käännöksistä.
Tarkoituksena on selvittää, millaista yhteiskunnallista kommentointia on lisätty nykyaikaisiin versioihin Romeosta ja Juliasta, sillä sen oletetaan kertovan jotakin omasta ajastamme. Polarisaatiota aiheuttavia yhteiskunnallisia kiistoja tutkituissa adaptaatioissa olivat ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Tutkimuksessa tarkasteltiin eritysesti kielen avulla synnytettyä affektiivista polarisaatiota ja provokatiivisuutta. Lisäksi tarkasteltiin tapaustutkimuksen valossa suomen kielen mies-keskeisyyttä ja sen vaihtoehtona sukupuolineutraalia kieltä.
Tapaustutkimusten aineistoina olivat nuortenromaani, koululaisnäytelmä tekstimuodossa ja teatteriesitys, jossa myös esityksen performatiivisuus oli mukana. Erilaisia aineistoja lähestyttiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin, mutta kutakin hieman eri näkökulmasta. Aineistosta kerättiin sekä yhtymäkohtia alkuperäiseen William Shakespearen näytelmään, että osoituksia teoksiin tehdyistä lisäyksistä, jotka sisälsivät polarisaatiota. Myös muunlaisia muutoksia tarkasteltiin.
Kaikkiin tutkittaviin teoksiin oli tehty huomattavia muutoksia alkuperäisteokseen verrattuna. Nuortenkirjan tapahtumat seurasivat vain etäisesti alkuperäisteosta. Yhteiskunnallista sisältöä ja polarisaatiota oli lisätty teokseen runsaasti. Koululaisnäytelmä seurasi juonellisesti pääpiirteissään alkuperäisteosta, mutta myös se sisälsi runsaasti räväkkää ja provosoivaa yhteiskunnallista kommentointia. Sen sijaan teatteriesitys esitti polarisaation hillitymmin. Esitys seurasi melko tarkasti alkuperäisteoksen tekstiä, mutta siihen oli tehty kielellisiä muutoksia. Esitys sisälsi sukupuolineutraalin käännöksen Romeon osalta, mikä tuki hahmon muunsukupuolisuutta.
Tutkimuksessa esiin nousseet yhteiskunnalliset teemat vastasivat muiden tutkimusten tuloksia suomalaisten mielipiteitä jakavista aiheista 2000-luvulla. Polarisaation lisääntyminen on tullut mukaan myös taiteellisiin teoksiin. Adaptaatiot löysivät kuitenkin myös yhtymäkohdan vuosisataiseen klassikkoon ja sen teemoihin.
Tarkoituksena on selvittää, millaista yhteiskunnallista kommentointia on lisätty nykyaikaisiin versioihin Romeosta ja Juliasta, sillä sen oletetaan kertovan jotakin omasta ajastamme. Polarisaatiota aiheuttavia yhteiskunnallisia kiistoja tutkituissa adaptaatioissa olivat ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Tutkimuksessa tarkasteltiin eritysesti kielen avulla synnytettyä affektiivista polarisaatiota ja provokatiivisuutta. Lisäksi tarkasteltiin tapaustutkimuksen valossa suomen kielen mies-keskeisyyttä ja sen vaihtoehtona sukupuolineutraalia kieltä.
Tapaustutkimusten aineistoina olivat nuortenromaani, koululaisnäytelmä tekstimuodossa ja teatteriesitys, jossa myös esityksen performatiivisuus oli mukana. Erilaisia aineistoja lähestyttiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin, mutta kutakin hieman eri näkökulmasta. Aineistosta kerättiin sekä yhtymäkohtia alkuperäiseen William Shakespearen näytelmään, että osoituksia teoksiin tehdyistä lisäyksistä, jotka sisälsivät polarisaatiota. Myös muunlaisia muutoksia tarkasteltiin.
Kaikkiin tutkittaviin teoksiin oli tehty huomattavia muutoksia alkuperäisteokseen verrattuna. Nuortenkirjan tapahtumat seurasivat vain etäisesti alkuperäisteosta. Yhteiskunnallista sisältöä ja polarisaatiota oli lisätty teokseen runsaasti. Koululaisnäytelmä seurasi juonellisesti pääpiirteissään alkuperäisteosta, mutta myös se sisälsi runsaasti räväkkää ja provosoivaa yhteiskunnallista kommentointia. Sen sijaan teatteriesitys esitti polarisaation hillitymmin. Esitys seurasi melko tarkasti alkuperäisteoksen tekstiä, mutta siihen oli tehty kielellisiä muutoksia. Esitys sisälsi sukupuolineutraalin käännöksen Romeon osalta, mikä tuki hahmon muunsukupuolisuutta.
Tutkimuksessa esiin nousseet yhteiskunnalliset teemat vastasivat muiden tutkimusten tuloksia suomalaisten mielipiteitä jakavista aiheista 2000-luvulla. Polarisaation lisääntyminen on tullut mukaan myös taiteellisiin teoksiin. Adaptaatiot löysivät kuitenkin myös yhtymäkohdan vuosisataiseen klassikkoon ja sen teemoihin.