Rohkeutta kohdata katsomuskasvatus: Pedagogiset askeleet kohti suunnitelmallista ja yhdenvertaista katsomuskasvatusta varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkielmassa tutkin katsomuskasvatuksen kehittämisessä muodostuneita pedagogisia askelia. Tutkimukseni taustalla on eteläsuomalaisessa kunnassa tehty kehittämishanke, jossa olin merkittävässä roolissa tekemässä käsikirjaa ja toteuttamassa koulutuksia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle. Pedagogisilla askelilla tarkoitan toimintatapoja, joita kehittämishankkeessa muodostui. Tutkielmani lähtökohtana oli katsomuskasvatuksen tärkeys ja sen yhdenvertainen toteuttaminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipaikoissa. Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, johon lähestymistavaksi valitsin toimintatutkimuksen. Tutkimuksessa hyödynsin toimintatutkimuksen prosessin vaiheita ja toimintatutkimukselle tyypillisellä tavalla osallistuin itse tutkijana kehittämishankkeen prosessiin. Keräsin aineiston kunnassa toteutetun kehittämishankkeen yhteydessä huhtikuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana. Informantteina olivat eteläsuomalaisessa kunnassa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat. Keräsin aineiston sähköisellä kyselylomakkeella (13 vastaajaa) ja haastatteluilla (6 haastateltavaa). Aineiston analysoinnissa käytin laadullista sisällönanalyysiä. Aineistossa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta katsomuskasvatuksen toteuttamiseen liittyen ammatillista kompetenssia ja pedagogiikkaa. Analyysin tuloksena muodostui pedagogiset askeleet neljään eri pääluokkaan, jotka olivat lähtötilanne, kehittämishankkeen päättyminen, muutos ja tulevaisuus. Lähtötilanteeseen muodostui kaksi pääluokkaa, jotka olivat ammatilliset kompetenssit ja katsomuskasvatuksen toteuttaminen. Päättymiseen ja muutokseen muodostui neljä pääluokkaa, jotka olivat perehtymistä tukevat tekijät, keskustelu, toteuttaminen ja hyöty. Tulevaisuuteen muodostui neljä pääluokkaa, jotka olivat katsomuskasvatuksen rooli, opettajien rooli, kehittäminen ja resurssit sekä mahdollisuudet ja haasteet. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Tulokset osoittavat, että katsomuskasvatusta toteutetaan vaihtelevasti toimipaikan mukaan. Katsomuskasvatusta haastaviksi tekijöiksi nousi tunteet, tiedon puute ja puheen puuttuminen. Vastaavasti näiden kasvu tuki katsomuskasvatuksen kehittämistä kehittämishankkeen myötä. Tulevaisuuden katsomuskasvatukselle nähtiin tärkeäksi hyvien käytäntöjen jakaminen, integrointi osaksi arkea, keskustelun jatkaminen ja toteuttaminen. Helpoiten katsomuskasvatusta nähtiin tapahtuvan lasten kysymysten ja ihmettelyn kautta, moninaisten kulttuurien ja juhlien avulla, tarinallisuuden ja perheiden avulla sekä leikkimaailmaan integroimalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että katsomuskasvatus nähdään tärkeänä ja tarpeellisena osana esiopetusta ja varhaiskasvatusta, mutta sen kehittämiseen vaaditaan koko työyhteisön tuki ja toimipaikan mukaan tiedon, taidon ja keskustelun kasvua sen toteuttamisesta.

This study examines the pedagogical steps that emerged in the development of worldview education in early childhood education and pre-primary education. The study is based on a development project in which a handbook was produced and training sessions were conducted for early childhood education and pre-primary education staff. In this study, pedagogical steps refer to the concrete practices and approaches that were developed during the project. The starting point of the thesis was the recognized importance of worldview education and its equitable and consistent implementation across early childhood education and pre-primary education settings. The study was conducted as qualitative action research, utilizing the phases of the action research process throughout the project. The research data were collected in connection with the development project between April 2025 and March 2026. The informants were early childhood education teachers working in a municipality in southern Finland. The data consisted of responses to an electronic questionnaire (n = 13) and semi-structured interviews (n = 6). The data were analyzed using qualitative content analysis. From the perspective of early childhood education teachers, the analysis focused on professional competence and pedagogical practices related to the implementation of worldview education. As a result of the analysis, the pedagogical steps were organized into four main categories: the initial situation, the conclusion of the development project, change, and the future. The findings indicate that worldview education is implemented variably depending on the educational setting. Key challenges included emotional factors, insufficient knowledge, and limited discussion. Development in these areas supported the advancement of worldview education during the project. Future development emphasized sharing good practices, integrating worldview education into everyday activities.