Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hydrogel-based Platforms for Epithelial Mechanobiology : From force transmission to retinal renewal

Korpela, Sanna (2026)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-4603-4.pdf (15.77Mt)
Lataukset: 



Korpela, Sanna
Tampere University
2026

Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2026-05-26
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4603-4
Tiivistelmä
Solut sijaitsevat fysikaalisesti ja biokemiallisesti monimutkaisessa ympäristössä, jossa ne aistivat ja reagoivat sekä mekaanisiin että biokemiallisiin signaaleihin. Lisäksi solut ovat vuorovaikutuksessa keskenään joko pidemmän välimatkan yli tai suoraan solu-solu-liitosten välityksellä. Tämä kudosten monimutkaisuus ei kuitenkaan toteudu yksinkertaistetuissa soluviljelyolosuhteissa, mikä heikentää näiden in vitro-mallien fysiologista merkityksellisyyttä ja rajoittaa ymmärrystämme siitä, kuinka solut mukautuvat ja kommunikoivat ympäristönsä kanssa. Tämän eron kaventamiseksi on kehitetty edistyneitä solukasvatusmalleja, jotka jäljittelevät paremmin in vivo-olosuhteita. Hydrogeelit ovat materiaaleja, joiden mekaanisia ja biokemiallisia ominaisuuksia voidaan muokata vastaamaan erilaisia soluympäristöjä. Näiden yhdistäminen monisoluisiin epiteelimalleihin mahdollistaa kontrolloidut ja fysiologisesti relevantit mekanobiologiset tutkimukset.

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia, kuinka solujen ympäristön fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solujen voimantuottoon sekä voiman välittymiseen ja etenemiseen epiteelissä. Tätä varten kehitettiin hydrogeelipohjaisia soluviljelymalleja, jotka mahdollistivat mekanobiologiset tutkimukset aiempaa enemmän in vivo-kaltaisissa tutkimusolosuhteissa. Yksikerrosepiteelejä kasvatettiin sekä laajasti käytetyillä synteettisillä polyakryyliamidi (PA) geeleillä että hiljattain kehitetyillä spidroiiniproteiinipohjaisilla geeleillä. Soluja viljeltiin näillä hydrogeeleillä joko kaksiulotteisesti (eng. two-dimensional, 2D), jolloin solut kasvoivat levymäisen hydrogeelin pinnalla, tai kolmiulotteisesti (eng. three-dimensional, 3D), jolloin solut kasvoivat hydrogeelin sisällä. Yleisesti käytettyjen MDCK-epiteelisolujen lisäksi tässä työssä hyödynnettiin erikoistuneita verkkokalvon pigmenttiepiteelin (eng. retinal pigment epithelium, RPE) soluja. Silmässä RPE muodostaa rakenteellisen ja toiminnallisen rajapinnan neuraalisen verkkokalvon kanssa sekä osallistuu valoa aistivien pigmenttien kierrätykseen. RPE myös ylläpitää verkkokalvon elinvoimaisuutta ja mahdollistaa valoherkkien näköaistinsolujen uusiutumisen. Tämä RPE:n ja verkkokalvon rajapinta puuttuu nykyisistä soluviljelymenetelmistä, ja tässä työssä sitä mallinnettiin PA-geeleillä yhdessä kantasoluista erilaistettujen RPE-solujen kanssa.

Tulokset osoittavat, että verkkokalvoa mekaanisesti mallintava hydrogeeli tarjosi soluviljely-ympäristön, joka vastasi aiempaa paremmin RPE:n luonnollisia olosuhteita ja mahdollisti RPE-solujen kiinnittymisen niiden apikaalipuolella sijaitsevaan hydrogeeliin. Kiinnittyminen tapahtui solujen aktiinitukirangan välityksellä ja hydrogeeli ei haitannut solujen ominaispiirteitä tai toiminnallisuutta. Mallin avulla kartoitettiin myös RPE-solujen tuottamia aktiinivälitteisiä voimia näköaistinsolujen uusiutumisen aikana, ja niiden voimakkuus oli verrattavissa muihin solutyyppeihin. Lisäksi osoitettiin materiaalin jäykkyyden vaikutus solujen voimantuottoon ja voiman välittymiseen yksikerroksisissa MDCK-epiteeleissä. Pehmeä hydrogeeli, joka on myös helpommin muuntuva, mahdollisti suuremman epiteelin siirtymän verrattuna jäykempään ympäristöön, ja solujen voimantuotto oli pehmeällä alustalla heikompaa. Koska PA-geelit soveltuvat vain 2D-viljelyyn, tässä työssä hyödynnettiin myös spidroiiniproteiinipohjaisia, mekaanisesti muokattavia hydrogeelejä, jotka sisälsivät bioaktiivisia komponentteja mahdollistaen solujen kiinnittymisen. Nämä geelit mahdollistivat sekä 2D-viljelyn PA-geelien tapaan että 3D-viljelyn, jossa MDCK-solut muodostivat pallomaisia, keskeltä onttoja rakenteita, mikä vastaa epiteelin järjestäytymistä in vivo-olosuhteissa.

Yhteenvetona tulokset osoittavat, että yksikerrosepiteeleillä on aktiivinen rooli voiman tuotossa ja sen välittymisessä. Lisäksi työ korostaa hydrogeelien tarjoamia mahdollisuuksia muokattavina materiaaleina, joita voidaan hyödyntää mekanobiologisissa tutkimuksissa ja in vivo-kaltaisten soluviljelymallien kehittämisessä. RPE:n kiinnittyminen verkkokalvoa mallintavaan hydrogeeliin sekä solujen voimantuotto tukevat näkemystä siitä, että RPE on mekaanisesti aktiivinen yhteistyössään verkkokalvon kanssa. Työ alleviivaa yksikerrosepiteelien mekaanista dynaamisuutta ja tarjoaa monipuolisia in vitro-malleja mekanobiologiseen tutkimukseen.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5295]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste