Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Vieraslajikasvien leviämisen ehkäiseminen kaivumaiden käsittelyssä ja kuljetuksessa

Toivari, Pinja (2026)

 
Avaa tiedosto
ToivariPinja.pdf (2.810Mt)
Lataukset: 



Toivari, Pinja
2026

Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-30
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604294661
Tiivistelmä
Vieraslajit ovat ihmisen toiminnan seurauksena leviäviä vierasperäisiä eliölajeja. Haitalliset vieraslajit ovat uhka alkuperäislajeille. Suomessa yleisiä haitallisia vieraslajikasveja ovat esimerkiksi komealupiini (Lupinus Polyphyllus), kurtturuusu (Rosa Rugosa) ja jättiputki (Heracleum mantegazzianum). Vieraslajikasvien hävittäminen on usein aikaa vievää, koska vieraslajien lisääntymis- ja itämiskykyiset osat, kuten juuret ja siemenet, voivat säilyä maaperässä itämiskykyisinä useita vuosia. Vieraslajikasvit lisääntyvät ja leviävät eri tavoilla. Haitalliseksi luokiteltujen vieraslajien maahantuonti, myynti, ympäristöön päästäminen ja kasvattamien on kielletty Suomen ja EU:n lainsäädännössä. EU:n vieraslajiluettelon lisäksi Suomessa on säädetty kansallinen vieraslajiluettelo, johon kuuluvia vieraslajeja pidetään Suomessa haitallisina. Maarakentamisessa syntyy merkittäviä määriä kaivumassoja, joita pyritään hyötykäyttämään samassa kaivukohteessa tai muissa maarakennushankkeissa tai loppusijoittamaan maankaatopaikoille. Vieraslajeja leviää ylijäämäkaivumaiden mukana hyötykäyttö- ja loppusijoituspaikoille. Ne leviävät myös kaivumaiden käsittelyssä käytettyjen työkoneiden mukana. Leviämistä voidaan ehkäistä varotoimenpiteillä kaivumaiden käsittelyn ja kuljetuksen aikana.
Työn tavoitteena oli tutkia vieraslajeihin ja niitä sisältävään maa-ainekseen liittyvää kirjallisuutta sekä tutkia vieraslajien käsittely- ja loppusijoitusmenetelmiin liittyvää tietotasoa, nykyisiä varotoimenpiteitä vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi, varotoimenpiteiden ja loppusijoitusmenetelmien käytön yleisyyttä, ja arvioida käytössä olevien varotoimenpiteiden riittävyyttä vieraslajien leviämisen ehkäisemisessä kirjallisuuden perusteella. Suositeltuja varotoimenpiteitä ovat esimerkiksi vieraslajien kartoittaminen ennen kaivutöiden aloittamista, vieraslajeja sisältävän maa-aineksen sijoittaminen erilleen muista maa-aineksista ja vieraslajeja sisältävän maa-aineksen peittäminen välivarastoinnin ja kuljetuksen ajaksi. Vieraslajit jätetään usein huomioimatta maarakennushankkeissa, minkä takia vieraslajeja sisältävää maa-ainesta päätyy loppusijoituspaikoille ja ympäristöön hallitsemattomasti. Nykyisiä toimenpiteitä, niiden käyttöä ja vieraslajeihin liittyvää tietotasoa tutkittiin kyselytutkimuksen avulla, johon kerättiin vastauksia vieraslajeja sisältävän maa-aineksen kanssa työskenteleviltä osapuolilta. Kyselyyn saatiin 45 vastausta. Lähes kaikki vastaajat kohtasivat työtehtävissään vähintään kerran vuodessa vieraslajeja sisältävää maa-ainesta. Vastaajat olivat usein epätietoisia siitä, kuinka usein vieraslajien leviämistä ehkäiseviä varotoimenpiteitä ja vieraslajijätteen käsittely- tai loppusijoitusmenetelmiä käytetään.
Kirjallisuuden ja kyselytutkimuksen tulosten perusteella pääteltiin, etteivät nykyiset maarakennushankkeiden aikaiset varotoimenpiteet vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi ole riittäviä. Vieraslajit kartoitetaan vastaajista 29 % mukaan ennen kaivutöitä, ja vastaajista 31 % mukaan vieraslajit tiedostetaan vain joissain hankkeissa. Rakennushankkeiden aikaisten vieraslajien leviämistä ehkäisevien toimenpiteiden yleisyyteen liittyi paljon epätietoutta. Useimmin käytössä olevia toimenpiteitä olivat vieraslajikasveja sisältävän maa-aineksen sijoittaminen erilleen muista jätteistä ja vieraslajikasveja sisältävän maa-aineksen peittäminen puhtaalla maakerroksella loppusijoituspaikassa, jotka olivat vastaajista 45 % mukaan usein käytössä. Vieraslajeja sisältävä maa-aines erotellaan ja kuljetetaan ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan vastaajista 44 % mukaan vain joissain hankkeissa. Vieraslajeja sisältävän maa-aineksen loppusijoitusmenetelmiin liittyi myös paljon epätietoisuutta. Selvästi yleisimmin käytetty menetelmä oli vieraslajijätteen peittäminen puhtaalla maa-aineksella.
 
Alien species are non-native species that spread due to human activity. Invasive alien species are a threat to native species. Common invasive alien plant species in Finland include garden lupine (Lupinus Polyphyllus), Japanese rose (Rosa Rugosa) and giant hogweed (Heracleum mantegazzianum). Eradicating invasive plant species is often time-consuming, as their reproductive and vegetative parts, such as roots and seeds, can remain viable in soil for several years. Invasive plant species reproduce and spread in different ways. The import, sale, release and cultivation of invasive species is prohibited in Finnish and EU legislation. In addition to the list invasive species of Union concern, Finland has enacted a list of invasive species of national concern that includes species that are considered invasive in Finland. Earthworks generate significant amounts of excavated soil, which are intended to be reused either at the same excavation site or in other earthworks projects or are disposed of at final disposal sites. Invasive plant species spread along with excavated soil to other earthworks sites and final disposal sites. They are also spread along with machinery used to handle excavated soil. Spreading can be prevented by taking precautionary measures during the handling and transportation of excavated soil.
The purpose of this work was to study literature related to invasive species and soil containing invasive species, and to examine the knowledge level related to handling and disposal of invasive species, current precautionary measures taken to prevent the spreading of invasive species, the prevalence of the precautionary measures and disposal methods, and to assess their adequacy based on the studied literature. Precautionary measures include, for example, mapping the earthworks site for invasive species before excavation, separating soil containing invasive species from clean soil, and covering soil containing invasive species during interim storage and transportation. Invasive plant species are often ignored in earthworks projects, which is why soil containing invasive species ends up at final disposal sites and in the environment uncontrollably. Current measures, their prevalence, and knowledge level of invasive species were examined using a questionnaire, which collected responses from parties working with soil containing invasive species. The questionnaire received 45 responses. Almost all respondents worked with soil containing invasive species at least annually. Respondents often lacked knowledge of how frequently the precautionary measures taken to prevent the spread of alien species are used and how often the treatment or disposal methods of soil containing invasive species are used.
When comparing the literature and the results of the survey, it was concluded that the current precautionary methods taken to prevent the spread of invasive species during earthworks are not adequate. According to 29% of responses, invasive species are mapped at the site before excavation and according to 31% of responses, invasive species are acknowledged only in some projects. There was a lot of uncertainty about the prevalence of precautionary measures taken to prevent the spread of invasive species during earthworks. The most frequently used measures were separating soil containing invasive species from clean soil and covering soil containing invasive species with a layer of clean soil at the final disposal site, both of which were used frequently according to 45% of responses. Soil containing invasive species is separated and transported to a licensed disposal site only in some projects according to 44% of responses. Respondents also often lacked knowledge about the disposal methods of soil containing invasive species. The most used disposal method was covering soil containing invasive species with a layer of clean soil at the final disposal site.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [42258]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste