Nuorten aikuisten tulkintoja sosiaalisen median vaikuttajien mielenterveysviestinnän luotettavuudesta
Nurmi, Elle; Räihä, Priita (2026)
Nurmi, Elle
Räihä, Priita
2026
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604294653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604294653
Tiivistelmä
Mielenterveysviestintä on lisääntynyt sosiaalisessa mediassa ja vaikuttajat julkaisevat sisältöjä mielenterveysaiheisiin liittyen. Nuoret aikuiset kuluttavat sosiaalisen median sisältöjä aktiivisesti, mutta heidän tulkintojaan mielenterveyteen liittyvän vaikuttajaviestinnän luotettavuudesta on tutkittu vain rajallisesti. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten nuoret aikuiset tulkitsevat mielenterveyteen liittyvän vaikuttajaviestinnän luotettavuutta sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat Aristoteleen argumentaatioteoria ja harkinnan todennäköisyyden teoria. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, viideltä erään suomalaisen yliopiston 18–23-vuotiailta viestinnän ensimmäisen vuoden kandidaatti- tai maisterivaiheen opiskelijoilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisella analyysimenetelmällä.
Keskeisimmät tulokset osoittavat, että nuorten aikuisten luotettavuustulkinnoissa tietoinen luotettavuuden arviointi on vähäistä sosiaalisen median kontekstissa. Kuitenkin luotettavuutta estävien tekijöiden ilmetessä luotettavuutta arvioidaan kriittisemmin. Lisäksi tulokset osoittavat, että koettu suhde vaikuttajaan on luotettavuustulkintojen keskiössä ja tunteisiin ja tietoon vetoava viestintä näkyy luotettavuustulkintojen taustalla.
Tutkielma tuottaa uutta tietoa sekä mielenterveyteen liittyvän vaikuttajaviestinnän roolista, että luotettavuutta edistävistä ja estävistä viestinnällisistä tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi luotettavuuden arvioinnin ymmärtämisessä sosiaalisen median kontekstissa.
Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat Aristoteleen argumentaatioteoria ja harkinnan todennäköisyyden teoria. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, viideltä erään suomalaisen yliopiston 18–23-vuotiailta viestinnän ensimmäisen vuoden kandidaatti- tai maisterivaiheen opiskelijoilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisella analyysimenetelmällä.
Keskeisimmät tulokset osoittavat, että nuorten aikuisten luotettavuustulkinnoissa tietoinen luotettavuuden arviointi on vähäistä sosiaalisen median kontekstissa. Kuitenkin luotettavuutta estävien tekijöiden ilmetessä luotettavuutta arvioidaan kriittisemmin. Lisäksi tulokset osoittavat, että koettu suhde vaikuttajaan on luotettavuustulkintojen keskiössä ja tunteisiin ja tietoon vetoava viestintä näkyy luotettavuustulkintojen taustalla.
Tutkielma tuottaa uutta tietoa sekä mielenterveyteen liittyvän vaikuttajaviestinnän roolista, että luotettavuutta edistävistä ja estävistä viestinnällisistä tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi luotettavuuden arvioinnin ymmärtämisessä sosiaalisen median kontekstissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
