Politiikka luonnon ja elinkeinon välissä: Susikantojen hallinta ja poronhoitajien kokemukset : Susipolitiikan vaikutukset Kuusamon paliskuntiin
Puisto, Vilma (2026)
Puisto, Vilma
2026
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274370
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten susipolitiikan vaikutukset koetaan Kuusamon paliskunnissa alueellisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Tutkimustehtävä pyrkii ymmärtämään susipolitiikan luomia ilmiöitä poronhoitajien kokemusten perusteella painottaen tutkimuksen Kuusamon alueeseen, jossa toimii useita eri paliskuntia. Tutkimuskysymyksen tueksi on muodostettu kolme alakysymystä, jotka vahvistavat tutkimuksen tehtävää ja aineiston laajuutta. Alakysymykset ovat: Miten suurpetopolitiikka, sekä petovahingot koetaan elinkeinon arjessa ja toimeentulossa Kuusamon paliskunnissa? Millaisin kestävin keinoin elinkeinoa voidaan auttaa varautumaan muuttuviin susikantoihin tulevaisuudessa? Millaisena elinkeinon harjoittajat kokevat julkisen hallinnon roolin osana suurpetopolitiikkaa?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena sisällönanalyysinä, jossa sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joita tutkimukseen kerättiin Kuusamon alueelta kolme. Haastateltavat henkilöt olivat poronhoitajia, jotka olivat harjoittaneet elinkeinoa pidemmän aikaan. Haastateltavilla oli jokaisella myös perhetaustaa elinkeinon parista, joten susipolitiikan eri vaiheet ja petovahinkojen nykyinen tilanne tulivat aineistossa selkeästi esille.
Tutkimuksen avulla voitiin todeta, että Kuusamon alueella on lukuisia erityispiirteitä, jotka luovat alueellisen sekä alueiden sisäisen eriarvoisuuden kokemusta elinkeinon parissa. Haastavan alueesta tekee Venäjän rajan läheisyys sekä poronhoitoalueen eteläraja. Nämä tekijät muodostavat Kuusamon alueen paliskunnille merkittävää painetta susikantojen määrässä ja elinkeinon jatkuvuus koetaan olevan riskissä loppua. Toisaalta poronhoitoalueen sisällä alueellista eriarvoisuutta sekä jännitettä koettiin aineiston perusteella olevan melko paljon. Tämä alleviivaa myös poronhoitoalueen sisäiset konfliktit ja haasteet, joita susipolitiikka aiheuttaa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena sisällönanalyysinä, jossa sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joita tutkimukseen kerättiin Kuusamon alueelta kolme. Haastateltavat henkilöt olivat poronhoitajia, jotka olivat harjoittaneet elinkeinoa pidemmän aikaan. Haastateltavilla oli jokaisella myös perhetaustaa elinkeinon parista, joten susipolitiikan eri vaiheet ja petovahinkojen nykyinen tilanne tulivat aineistossa selkeästi esille.
Tutkimuksen avulla voitiin todeta, että Kuusamon alueella on lukuisia erityispiirteitä, jotka luovat alueellisen sekä alueiden sisäisen eriarvoisuuden kokemusta elinkeinon parissa. Haastavan alueesta tekee Venäjän rajan läheisyys sekä poronhoitoalueen eteläraja. Nämä tekijät muodostavat Kuusamon alueen paliskunnille merkittävää painetta susikantojen määrässä ja elinkeinon jatkuvuus koetaan olevan riskissä loppua. Toisaalta poronhoitoalueen sisällä alueellista eriarvoisuutta sekä jännitettä koettiin aineiston perusteella olevan melko paljon. Tämä alleviivaa myös poronhoitoalueen sisäiset konfliktit ja haasteet, joita susipolitiikka aiheuttaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11847]
