Huono-osaisuuden heijastumat vanhemmuuden ja lapsen kehityksen tutkimuksessa

Abstract

Pro gradu –tutkielmassani käsittelen, miten huono-osaisuus ilmenee tutkimuskirjallisuudessa koskien vanhemmuutta ja lapsen kehitystä. Lisäksi tarkastelen, voiko vanhemmuus toimia myös mahdollisena huono-osaisuuden vaikutuksia ehkäisevänä tekijänä. Tutkielmani tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, miten yhteiskunnan rakenteellisiin tekijöihin kietoutuva huono-osaisuuden ilmiö voi vaikuttaa vanhemmuuteen, kiintymyssuhteisiin sekä lapsen kehitykseen. Tutkimusmenetelmänä käytän integroivaa kirjallisuuskatsausta.

Teoreettisessa viitekehyksessäni määrittelen laajaa huono-osaisuuden käsitettä, jota voi tarkastella useammista teoreettisista lähtökohdista käsin. Tutkielmassani ymmärrän huono-osaisuuden ensisijaisesti ilmiönä, joka kytkeytyy yhteiskunnallisiin ja rakenteellisiin kuormitustekijöihin, kuten köyhyyteen, työttömyyteen, koulutustasoon ja sosiaaliseen asemaan liittyvään eriarvoisuuteen, joka saattaa vaikuttaa perheiden ja lasten elämään. Huono-osaisuuteen mahdollisesti liittyvät haasteet saattavat vaikuttaa vanhemmuuteen, lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen sekä kiintymyssuhteeseen. Näin ollen teoreettiseen viitekehykseeni kuuluu myös John Bowlbyn (1969) kiintymyssuhdeteoria, jota käytän myös tutkielmani aineiston teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä. Aineistooni kuuluu 54 kansainvälistä tieteellisesti vertaisarvioitua artikkelia.

Tulosteni perusteella huono-osaisuus saattaa heijastua vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen useammalla tavalla. Tuloksissani vanhemmuutta ja lapsen kehitystä haastoivat erityisesti varhainen huono-osaisuus ja sen liittyminen lapsen kognitiiviseen kehitykseen, perheen toistuvat muutot sekä hauraat sosiaaliset verkostot, vanhemman rajalliset resurssit tukea lasta koulunkäynnissä, vanhemman rikostausta, vanhemman ja lapsen mahdolliset mielenterveys- tai päihdeongelmat, ankara vanhemmuus ja lähisuhdeväkivalta, sekä lapsen kaltoinkohtelu ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen. Toisaalta erityisesti sensitiivinen ja lapsen tarpeisiin herkästi reagoiva vanhemmuus tai muiden läheisten hoiva näyttäytyi tuloksissa mahdollisena huono-osaisuuden vaikutuksia lieventävänä tai suojaavana tekijänä.

Huono-osaisuus voi ilmetä vanhemmuudessa ja lapsen kehityksessä lukuisten rakenteellisten, psyykkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden kautta. Se heijastaa yhteiskunnassa yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja erilaisten mahdollisuuksien sekä resurssien eriarvoista jakautumista. Yhteiskunnassa huono-osaisuuteen voi kuitenkin liittyä myös tuomitsemista, jos se leimataan yksilön syyksi. Sosiaalityössä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä vanhemmuutta voidaan tukea, mutta se ei riitä, jos huono-osaisuuden juurisyihin ei puututa.

In my master’s thesis, I examine how disadvantage is manifested in the research literature concerning parenting and child development. In addition, I investigate whether parenting may also function as a potential protective factor in mitigating the effects of disadvantage. The aim of my thesis is to increase awareness of how the phenomenon of disadvantage, intertwined with the structural factors of society, may influence parenting, attachment relationships and child development. The research method used is an integrative literature review.

In my theoretical framework, I define the broad concept of disadvantage, which can be examined from several theoretical perspectives. In my thesis, I understand disadvantage primarily as a phenomenon connected to societal and structural stressors, such as poverty, unemployment, educational attainment, and inequality related to social status, which may affect the lives of families and children. Challenges potentially associated with disadvantage may influence parenting, parent–child interaction and attachment relationships. Accordingly, John Bowlby’s (1969) attachment theory is also included in my theoretical framework, which I further apply in the theory-guided content analysis of my data. My data consist of 54 international peer-reviewed scientific articles.

Based on my results, disadvantage may be reflected in parenting and child development in several ways. In my findings, parenting and child development were particularly challenged by early disadvantage and its association with cognitive development, repeated family relocations and fragile social networks, parents’ limited resources to support the child’s schooling, parental criminal history, possible mental health or substance use problems of the parent and child, harsh parenting and intimate partner violence, as well as child maltreatment and out-of-home placement. On the other hand, particularly sensitive and child-responsive parenting, as well as caregiving provided by other close persons, emerged in the findings as a potential mitigating or protective factor against the effects of disadvantage.

Disadvantage may manifest in parenting and child development through numerous structural, psychological and social stressors. It reflects societal inequality and the unequal distribution of opportunities and resources in society. However, in society, disadvantage may also be subject to stigmatization when it is attributed to individual responsibility. In social work, parent–child interaction and parenting can be supported, but this is not sufficient if the root causes of disadvantage are not addressed.