Ilmastosiirtolaisen terveyshaavoittuvuus

Abstract

Etenevä ilmastonmuutos ja sen vaikutukset elinympäristöön heikentävät ihmisten terveyttä monin tavoin. Äkilliset ilmastokatastrofit, kuten syklonit, sekä hitaasti etenevät ympäristönmuutokset, kuten kuivuus, voivat pakottaa ihmisiä muuttamaan kotiseudultaan. Ilmastosiirtolaisuus voi tapahtua joko valtioiden sisällä tai rajojen yli. Osa jää paikalleen joko omasta valinnasta tai siksi, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Tässä tutkielmassa ilmastosiirtolaisuudella tarkoitetaan ihmisten liikkumista ilmastonmuutoksen suorien tai epäsuorien vaikutusten seurauksena. Tarkastelu kattaa sekä maan sisäisen että rajat ylittävän muuttoliikkeen, mutta huomioi myös paikalleen jäävät väestöryhmät.

Ilmastosiirtolaisuuteen liittyvää terveyshaavoittuvuutta tarkastellaan Notre Dame Global Adaptation Initiative (ND-GAIN) -viitekehyksen avulla. Sen mukaan haavoittuvuus muodostuu altistumisesta, herkkyydestä ja sopeutumiskyvystä. Altistuminen viittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ympäristöriskeihin, herkkyys väestön alttiuteen kärsiä näistä riskeistä ja sopeutumiskyky yhteiskunnallisiin keinoihin vastata niihin.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkoituksena oli tarkastella, miten tutkimuskirjallisuus käsittelee ilmastosiirtolaisuutta sekä siihen liittyvää väestön terveyshaavoittuvuutta. Tavoitteena oli jäsentää kirjallisuudessa kuvattuja terveyshaavoittuvuuden tekijöitä ND-GAIN-viitekehyksen altistuksen, herkkyyden ja sopeutumiskyvyn ulottuvuuksien kautta. Tämän avulla pyrittiin hahmottamaan, miten terveyshaavoittuvuus tunnistetaan tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineisto kerättiin Web of Science -tietokannasta. Katsaukseen sisältyi 17 tieteellistä artikkelia.

Tulokset osoittavat, että ilmastosiirtolaisuuteen liittyvä terveyshaavoittuvuus muodostuu sekä äkillisistä että hitaasti etenevistä ympäristömuutoksista. Nämä heikentävät elinoloja ja lisäävät terveysriskejä. Herkkyys liittyy erityisesti terveyserojen, sukupuolen, iän ja sosioekonomisten tekijöiden aiheuttamaan rakenteelliseen haavoittuvuuteen. Lisäksi herkkyys voi ilmetä kasautuvana haavoittuvuutena. Sopeutumiskyky puolestaan kytkeytyy terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteettiin, poliittisiin toimiin, sosiaaliturvaan sekä muuttoliikkeeseen ja paikalleen jäämiseen sopeutumisstrategiana.

Tulosten perusteella ilmastonmuutos toimii usein riskien moninkertaistajana, vahvistaen vanhoja ja luoden uusia haavoittuvuuksia. Muuttoliike voi joissain tilanteissa vähentää terveyshaavoittuvuutta, mutta samalla se voi luoda uusia terveysriskejä. Sopeutumiskyvyllä on merkittävä vaikutus, sillä terveydenhuoltojärjestelmät ja poliittiset toimet voivat joko helpottaa tai pahentaa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Tutkielma osoittaa, että ilmastosiirtolaisuuden terveyshaavoittuvuutta käsitellään kirjallisuudessa hajanaisesti, minkä vuoksi aihetta tulisi tutkia lisää monitieteisesti.