Kenelle Suomi kuuluu? : Maahanmuuttajien asema hallituksen tuottamissa asiakirjoissa

Abstract

Maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa hallitusten tuottamat asiakirjat toimivat keskeisinä välineinä siinä, miten maahanmuuttajien yhteiskunnallista kuulumista määritellään. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, minkälaista kuvaa hallituksen tuottamat kotoutumispoliittiset asiakirjat luovat maahanmuuttajista ja heidän asemastaan Suomessa ja miten nämä määrittelyt ovat muuttuneet ajassa. Tämän lisäksi tarkastelen sitä, miten nämä asiakirjat rakentavat symbolisia rajoja ja kuulumisen ehtoja maahanmuuttajien yhteiskunnalliselle jäsenyydelle.

Aineistonani käytän kaikkia kolmea Suomessa julkaistua kotouttamisohjelmaa, jotta voin tarkastella niiden muodostamaa ajallista jatkumoa. Näiden asiakirjojen lisäksi aineistoni kattaa vuonna 2021 eduskunnalle annetun valtioneuvoston selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista, mikä poikkeuksellisesti korvasi valtion kotouttamisohjelman vuosille 2019–2023. Tällä aineistokokonaisuudella pystyn tarkastelemaan kotoutumispolitiikkaa kokonaisuutena ja analysoimaan siinä tapahtunutta muutosta sekä sitä, miten kuvaukset maahanmuuttajien yhteiskunnallisesta asemasta ovat muuttuneet eri ajanjaksoina.

Analysoin aineistoani kriittisen kehysanalyysin avulla. Tunnistin aineistostani viisi kehystä, jotka ovat työllistymis-, yhdenvertaisuus-, osallisuus-, velvoittavuus- ja turvallisuuskehykset. Näiden kehysten läpi tarkasteltuna maahanmuuttajien asema määrittyy taloudellisen hyödyllisyyden ja työmarkkinakelpoisuuden kautta sekä oikeuksia tarvitsevana ja haavoittuvana ihmisryhmänä. Merkittävä aineistostani noussut huomio on, että vaikka kaikki viisi kehystä olivat tavalla tai toisella läsnä kaikissa aineistoni dokumenteissa, niiden sisältö ja painotus muuttuivat merkittävästi ajassa. Tässä muutoksessa tulee esille laajempi Euroopassa tapahtunut kotoutumispoliittinen siirtymä oikeusperusteisesta järjestelmästä kohti ansaittavaa ja ehdollista kuulumista tuottavaa järjestelmää. Työni keskeinen havainto on, että kehysten sisällöllinen ja ajallinen muutos vaikuttaa merkittävästi siihen, miten maahanmuuttajien asema Suomessa ymmärretään. Siirtymä oikeuksiin perustuvasta kuulumisesta kohti ehdollista ja ansaittua kuulumista tuottaa uusia rajoja ja hierarkioita ihmisryhmien välille. Näin ollen kotoutumispoliittiset dokumentit eivät vain kuvaa maahanmuuttajien asemaa, vaan myös aktiivisesti määrittelevät sen ehtoja ja rajoja.

Työni tulokset nostavat esiin uusia näkökulmia maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan tutkimukseen. Jatkotutkimuksessa olisi mielekästä tarkastella, miten tässä työssä esitetty kotoutumispolitiikan muutos näkyy käytännön tasolla esimerkiksi viranomaistoiminnassa, palvelujärjestelmässä tai maahanmuuttajien arjen kokemuksissa. Tällä tavoin voitaisiin syventää ymmärrystä siitä, miten poliittinen puhe ja institutionaaliset käytännöt muokkaavat konkreettisesti yhteiskunnallisen jäsenyyden rajoja.