Ajaton kauneus arkkitehtuurissa: Miten suunnittelemme kestäviä uusia rakennuksia?

Abstract

Rakennetun ympäristön kestävyys on ajankohtainen haaste, mutta uusien rakennusten elinkaari jää usein lyhyeksi suhteessa niiden tekniseen kestävyyteen. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan, miten arkkitehtuurin kauneus voi edistää rakennusten säilymistä ja siten kestävyyttä. Lähtökohtana on, että rakennukset usein puretaan siksi, että ne eivät synnytä riittävää arvostusta tai kiintymystä. Työssä pyritään tarkastelemaan yhtä tapaa suunnitella kestävää uudisrakentamista. Näillä menetelmillä voitaisiin luoda ajattoman kaunista arkkitehtuuria nykypäivänäkin.

Tutkimuskysymyksenä toimii: Miten voimme suunnitella kauniita uusia rakennuksia?

Tutkimus perustuu teoriaan, joka osoittaa, että esteettiset mieltymykset pohjautuvat osittain biologisiin preferensseihin. Nämä mieltymykset ovat evoluution muovaamia, ja tukevat selviytymistä ja nautintoa. Keskeisenä mieltymyksenä toimii myös selkeyden ja mysteerin tasapaino, joka kuvaa ihmisen tarvetta sekä ymmärtää että kokea uteliaisuutta ympäristöään kohtaan.

Arvioidessamme arkkitehtuurin kauneutta, tarkastelemme sen eri elementtejä. Tutkimuksessa tarkastellaan tarkemmin kolmea arkkitehtuurin elementtiä: rytmiä, muotoa ja kuvioita. Tässä tutkielmassa käydään läpi minkälaisia näiden elementtien tulisi olla, kun ne noudattavat biologisia preferenssejämme. Pohditaan, miten ne tukevat kokemusta selviytymisestä ja nautinnosta, miten ne auttavat ymmärtämään ympäristöämme ja miten ne herättävät uteliaisuutta.

Tulokset:

Ajattomassa kauniissa arkkitehtuurissa rytmi on säännöllinen ja se yhdistetään vapaasti virtaavaan rytmiin. Muodot rakennuksessa voimme yhdistää tuttuihin muotoihin, ja ne muodostavat loogisen osan ympäristöä. Muodot toistuvat säännöllisellä rytmillä useilla eri tasoilla tai fraktaalikuviossa, joka antaa selkeämmän kuvan perspektiivistä ja kolmiulotteisuudesta.

Logiikka ja runsas yksityiskohtaisuus yhdistyvät. Yhdistämme arkkitehtuurin muodot ja rytmit tuttuihin, luonnossa ilmeneviin asioihin, mutta yhteys ei ole meille heti ilmiselvä. Tästä syntyy se kaikista palkitsevin positiivinen tunne, joka saa meidät arvostamaan ja kiintymään rakennukseen.