”Käytännöt eivät vieläkään ole selkeät.”: Opettajien kokemuksia hyvinvoinnistaan oppimisen tuen muutoksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten luokanopettajat ja erityisopettajat kokevat oppimisen tuen uudistuksen vaikutukset työhönsä, arjen käytäntöihin ja työhyvinvointiinsa. Uudistus on merkittävä muutos perusopetuksen tuen rakenteissa, mutta sen toimeenpano on vielä osittain kesken monissa kouluissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia luokanopettajat ja erityisopettajat liittävät uudistukseen, sekä miten sosiaalinen vuorovaikutus ja kollegiaalinen tuki näkyvät heidän hyvinvoinnissaan muutostilanteessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Microsoft Forms kyselyllä, joka jaettiin Facebookin useissa opettajaryhmissä. Kyselyyn vastasi 33 opettajaa eri puolilta Suomea. Heistä 15 oli luokanopettajia ja 18 erityisopettajia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset mahdollistivat vastaajien omien kokemuksien esiin nousemisen ja analyysin aikana samat teemat alkoivat toistua, mikä osoitti aineiston riittävyyden.

Tulosten mukaan oppimisen tuen uudistus on lisännyt opettajien työn vaativuutta erityisesti vastuunjaon, dokumentoinnin ja yhteistyön osalta. Uudistus koettiin osin epäselväksi ja kuormittavaksi. Samaan aikaan se tarjosi mahdollisuuksia vahvempaan moniammatilliseen yhteistyöhön.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että uudistus on vaikuttanut opettajien työhön useilla eri tavoilla. Se on lisännyt työn vaativuutta, mutta voi parhaimmillaan vahvistaa pedagogista kehittämistä ja yhteistyötä. Uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja, toimivaa vuorovaikutusta kouluyhteistyössä ja selkeitä rakenteita

The purpose of this study was to explore how class teachers and special education teachers experience the effects of the reform of support for learning on their work, everyday practices, and professional wellbeing. The reform represents a major shift in the structures of support in basic education, yet its implementation remains partly unfinished in many schools. The study examined the challenges and opportunities teachers associate with the reform, as well as the role of social interaction and collegial support in their wellbeing during this period of change.

The research was conducted as a qualitative phenomenological study. Data was collected through a Microsoft Forms questionnaire shared in several teacher groups on Facebook. A total of 33 teachers from across Finland responded, including 15 class teachers and 18 special education teachers. The data were analysed using qualitative content analysis. The open-ended questions allowed respondents’ experiences to emerge in their own words, and recurring themes during analysis indicated that the data were sufficient.

The findings show that the reform of support for learning has increased the demands of teachers’ work, particularly regarding the division of responsibilities, documentation, and collaboration. The reform was perceived as partly unclear and burdensome, yet it also created opportunities for stronger multi-professional cooperation.

In conclusion, the reform has influenced teachers’ work in multiple ways. While it has increased the complexity of their tasks, it also has the potential to strengthen pedagogical development and collaboration. Successful implementation requires adequate resources, effective communication within school communities, and clear structural guidelines.