Julkisen ja yksityisen rajapinnassa: Arvonluonti kuntaomisteisissa sähkönmyyntiyhtiöissä

Abstract

Arvonluonnin merkitys on korostunut organisaatioiden toiminnan tarkastelussa yhä monimutkaisemmassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Viime vuosien energiakriisit, sähkön hinnan voimakkaat vaihtelut ja energiamurroksen eteneminen ovat korostaneet energiayhtiöiden yhteiskunnallista merkitystä sekä lisänneet kiinnostusta niiden tuottamaan arvoon. Suomessa tässä kontekstissa toimii myös kuntaomisteisia sähkönmyyntiyhtiöitä. Vaikka energiahuolto ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä, useat kunnat omistavat edelleen sähkönmyyntiyhtiöitä, joilla on merkittävä rooli kuntien taloudessa ja paikallisessa toimintaympäristössä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kuntaomisteiset sähkönmyyntiyhtiöt luovat arvoa hybridiorganisaatioina, joissa yhdistyvät markkinaehtoinen liiketoiminta ja julkinen omistajuus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia arvoja kuntaomisteiset sähkönmyyntiyhtiöt pyrkivät luomaan johdon näkökulmasta sekä millaisia arvonluonnin mekanismeja niiden toiminnassa on tunnistettavissa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto muodostui seitsemän kuntaomisteisen sähkönmyyntiyhtiön toimitusjohtajan puolistrukturoiduista haastatteluista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa aineistolähtöisesti muodostettuja luokkia tarkasteltiin suhteessa hybridiorganisaatioita ja Public Service Logic -teoriaa käsittelevään teoreettiseen viitekehykseen.

Tulokset osoittavat, että kuntaomisteisten sähkönmyyntiyhtiöiden arvonluonti on moniulotteista. Arvoa luodaan yhdistämällä taloudellisia, asiakaslähtöisiä, paikallisia ja yhteisöllisiä sekä vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Arvonluonti ei perustu yksinomaan liiketaloudelliseen kannattavuuteen, vaan siihen kytkeytyvät myös julkisen omistuksen tavoitteet, paikallisyhteisön odotukset sekä yhteiskunnallinen vastuu. Keskeisiksi arvonluonnin mekanismeiksi tunnistettiin kompromissit, sekoittuminen ja legitimointi, joiden kautta hybridiorganisaatioille ominaisia jännitteitä hallitaan ja rakennetaan toiminnan hyväksyttävyyttä.

Tutkimus tuottaa uutta empiiristä tietoa hybridiorganisaatioiden arvonluonnista suomalaisessa kuntakontekstissa ja jäsentää arvonluonnin kokonaisuutena, jossa useat rinnakkaiset arvot ja tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Lisäksi tutkimus täsmentää ymmärrystä arvonluonnin mekanismeista osoittamalla, miten kompromissit, sekoittuminen ja legitimointi ilmenevät organisaatioiden käytännön toiminnassa. Tutkimus tarjoaa lähtökohtia jatkotutkimukselle, jossa arvonluontia tarkastellaan myös muiden sidosryhmien näkökulmasta.