Kansallispyhäkön arvokkuuden ympäröimänä : Turun tuomiokirkon arvokkuuden säilyminen peruskorjauksen muutostöiden keskellä

Abstract

Turun tuomiokirkkoa voidaan pitää Suomessa yhtenä kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaimmista rakennuksista. Se myös edustaa keskiaikaisten linnojen ohella vanhinta rakennuskantaa Suomessa. Historiassa kirkko on toiminut Ruotsin itäisen osan eli Suomen uskonnollisena ja hallinnollisena keskuksena. Kirkko edustaa myös Turun asemaa Suomen entisenä pääkaupunkina. Aikanaan katolisena kirkkona toiminut tuomiokirkko on nykyisin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko. Tuomiokirkkoa kutsutaan nykyisin Suomen kansallispyhäköksi.

Kirkossa alkoi helmikuussa 2026 laajamittainen peruskorjaus, jossa kirkkoa muutetaan palvelemaan monipuolisemmin seurakunnan ja tulevaisuuden tarpeita. Peruskorjauksen pääteemoina ovat kirkon suojelun lisäksi esteettömyys, saavutettavuus, vieraanvaraisuus ja monipuolinen kokoontuminen. Tavoitteena on, että yhä useampi ihminen voisi tasavertaisesti ja monipuolisesti käyttää kirkon tiloja. Kirkon peruskorjauksen on määrä ajoittua ajalle 9.2.2026-2.12.2028. Perus korjauksen onkin määrä valmistua Turun 800-vuotis juhlavuodeksi 2029.

Tässä kandityössä tutkitaan Turun tuomiokirkon arvokkuuden säilymistä lukuisten muutostöiden keskellä. Tutkimusta pohjustetaan kirkon historiallisen aseman määrittelyllä ja edellisillä restauroinneilla. Kirkon historiassa keskitytään pääosin vuoden 1827 Turun palon jälkeiseen aikaan. Työssä avataan 2020-luvun peruskorjauksen keskeisimpiä muutostöitä ja niiden vaikutusta kirkossa. Tutkimus pohjautuu ennen peruskorjausta ja sen alkuvaiheessa laadittuihin suunnitelmiin.

Tuomiokirkko on kokenut 700-vuotisen historiansa aikana lukuisia muutoksia. Suurimpina tekijöinä ovat olleet useat tulipalot ja kunkin aikakauden tarpeet ja näkemykset kirkolle. Voidaan todeta, että kirkon historia voidaan jakaa rakentamisen aikaan 1200-luvulta vuoteen 1827 sekä Turun palon jälkeiseen restauroinnin aikaan. Turun palon jälkeisenä aikana kaikki mitä kirkkoon on tehty, on ollut harkittua.

Tuomiokirkko kokee 2020-luvun peruskorjauksessa muun muassa useita tilamuutoksia, kalustemuutoksia, uusien hissien ja luiskien rakentamista sekä alttariuudistuksia. Myös kirkon vanhentunut tekniikka uusitaan. Suurimpien muutostöiden keskellä tiloina ovat kirkon sakaristo sekä Ursulan kappeli. Myös kirkkosali ja pääkuori muuttuvat entisestä asustaan.

Tutkimuksen lopputuloksena suurin osa muutostöistä tulee tukemaan tuomiokirkon arvokkuutta ja säilyttää sen jatkumon, joka kirkkoon on rakentunut yli 700 vuoden aikana. Kirkon esteettömyyteen tullaan kehityskohteista vastaamaan selkeästi eniten. Myös tavoite kirkon monipuolisen kokoontumisen kehittämisestä tulee suunnitelmien mukaan onnistumaan. Kaikki muutostyöt eivät kuitenkaan tule täysin toteuttamaan tuomiokirkolle ominaista historian aikana rakennettua arvokasta estetiikkaa.