Huostaanoton päätöksentekoprosessien erot Pohjoismaissa ja angloamerikkalaisissa maissa
Ristiluoma, Janika (2026)
Ristiluoma, Janika
2026
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274389
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee, miten huostaanottopäätösten perusteet, sääntely ja päätöksentekorakenteet eroavat angloamerikkalaisissa ja pohjoismaisissa lastensuojelujärjestelmissä. Sosiaalityön kannalta eri sosiaalipoliittisten järjestelmien tuntemus on tärkeää, koska se auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan kansainvälisten tutkimusten tuloksia ja suhtatumaan kriittisesti, voiko yhdessä järjestelmässä toimivaa toimintatapaa soveltaa sellaisenaan toiseen järjestelmään.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Esping-Andersen kehittämä jako hyvinvointivaltioiden malleista. Esping-Andersen on jakanut mallit liberaaleihin, konservatiivisiin ja sosiaalidemokraattisiin malleihin. Angloamerikkalaisille maille on tyypillistä liberaali malli ja tässä tutkimuksessa angloamerikkalaisia maita edustavat Englanti, Yhdysvallat ja Irlanti. Pohjoismaat kuuluvat Esping-Andersen jaon mukaan sosiaalidemokraattisen mallin maihin, ja tässä tutkimuksessa Pohjoismaita edustavat Suomi ja Norja.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta vertailevasta englanninkielisestä artikkelista. Aineisto analysoinnissa on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella muodostui neljä merkittävää eroavaisuutta angloamerikkalaisten maiden ja Pohjoismaiden välillä, jotka liittyivät huostaanoton perusteisiin, huostaanoton sääntelyyn ja päätöksentekoon, huostaanoton institutionaaliseen tukeen sekä vanhempien ja lasten osallisuuteen huostaanottoprosessissa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Esping-Andersen kehittämä jako hyvinvointivaltioiden malleista. Esping-Andersen on jakanut mallit liberaaleihin, konservatiivisiin ja sosiaalidemokraattisiin malleihin. Angloamerikkalaisille maille on tyypillistä liberaali malli ja tässä tutkimuksessa angloamerikkalaisia maita edustavat Englanti, Yhdysvallat ja Irlanti. Pohjoismaat kuuluvat Esping-Andersen jaon mukaan sosiaalidemokraattisen mallin maihin, ja tässä tutkimuksessa Pohjoismaita edustavat Suomi ja Norja.
Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta vertailevasta englanninkielisestä artikkelista. Aineisto analysoinnissa on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella muodostui neljä merkittävää eroavaisuutta angloamerikkalaisten maiden ja Pohjoismaiden välillä, jotka liittyivät huostaanoton perusteisiin, huostaanoton sääntelyyn ja päätöksentekoon, huostaanoton institutionaaliseen tukeen sekä vanhempien ja lasten osallisuuteen huostaanottoprosessissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11031]
