Luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan integraatiossa
Rantala, Roosa (2026)
Rantala, Roosa
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604274334
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkasteltiin luokanopettajien sekä erityisluokanopettajien kokemuksia moniammatillisen yhteistyön toteuttamisesta oppilaan integrointitilanteessa. Tavoitteena oli selvittää, millaisten asioiden vastaajat kokivat heijastavan yhteistyön onnistumiseen sekä tasa-arvon toteutumiseen. Tutkimuksesta tärkeän ja ajankohtaisen tekee syksyllä 2025 täytäntöön pantu tuen uudistus, jonka myötä luokanopettajan ja erityisopettajien sekä erityisluokanopettajien yhteistyön tulisi laajentua. Lisäksi jo pitkään vallalla ollut ajatus koulutuksen inklusiivisuudesta tukee tutkimuksen ajankohtaisuutta. Tämän vuoksi on syytä tutkia, millaisilla asioilla tasa-arvoista opetusta ja yhteistyötä voidaan tukea.
Tutkimukseni toteutettiin puolistrukturoidun lomakekyselyn avulla, johon vastasi 19 luokanopettajaa ja 8 erityisluokanopettajaa. Vaatimuksena oli, että vastaajalla oli kokemusta oppilaan integraatiosta. Metodologisena lähestymistapana käytin fenomenologis-hermeneuttista näkökulmaa, joka ohjasi niin aineistonkeruuta kuin analysointiakin. Aineiston analyysin toteutin fenomenologiaa hyödyntävällä analyysimenetelmällä sekä hermeneuttista kehää apuna käyttäen. Muodostin aineistosta analyysin jälkeen viisi yläkategoriaa, jotka ovat 1) Resurssit, 2) Kommunikaatio, 3) Oppilaan osallisuus, 4) Oppilaiden erilaiset asemat sekä 5) Lapsen etu.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että yhteistyö koetaan tärkeänä, mutta sen toteutusta varjosti erilaiset ongelmat. Esiin nousi erilaisia tekijöitä, kuten fyysinen ympäristö sekä ohjaajan läsnäolo, joiden koettiin edistävän merkittävästi yhteistyön toteuttamista integraatiotilanteessa. Tasa-arvon tulokulmasta nähtiin, että integraatio toteuttaa integroitavan oppilaan tasa-arvoa, mutta esiin nousi huoli muiden oppilaiden asemasta sekä oppilaan kuuluvuuden kokemuksen takaamisesta. Riskinä nähtiin, että opettajan huomio kiinnittyy integraatiotilanteissa liikaa integroituun oppilaaseen tai oppilasta ei ryhmäytetä luokkaan kunnolla, jolloin hän saattaa kokea olonsa ulkopuoliseksi. Näiden tutkimustulosten perusteella saatiin selville asioita, joita pohtimalla voitaisiin taata tasa-arvo koulun jokaiselle oppilaalle tuen tarpeesta huolimatta.
Tutkimukseni toteutettiin puolistrukturoidun lomakekyselyn avulla, johon vastasi 19 luokanopettajaa ja 8 erityisluokanopettajaa. Vaatimuksena oli, että vastaajalla oli kokemusta oppilaan integraatiosta. Metodologisena lähestymistapana käytin fenomenologis-hermeneuttista näkökulmaa, joka ohjasi niin aineistonkeruuta kuin analysointiakin. Aineiston analyysin toteutin fenomenologiaa hyödyntävällä analyysimenetelmällä sekä hermeneuttista kehää apuna käyttäen. Muodostin aineistosta analyysin jälkeen viisi yläkategoriaa, jotka ovat 1) Resurssit, 2) Kommunikaatio, 3) Oppilaan osallisuus, 4) Oppilaiden erilaiset asemat sekä 5) Lapsen etu.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että yhteistyö koetaan tärkeänä, mutta sen toteutusta varjosti erilaiset ongelmat. Esiin nousi erilaisia tekijöitä, kuten fyysinen ympäristö sekä ohjaajan läsnäolo, joiden koettiin edistävän merkittävästi yhteistyön toteuttamista integraatiotilanteessa. Tasa-arvon tulokulmasta nähtiin, että integraatio toteuttaa integroitavan oppilaan tasa-arvoa, mutta esiin nousi huoli muiden oppilaiden asemasta sekä oppilaan kuuluvuuden kokemuksen takaamisesta. Riskinä nähtiin, että opettajan huomio kiinnittyy integraatiotilanteissa liikaa integroituun oppilaaseen tai oppilasta ei ryhmäytetä luokkaan kunnolla, jolloin hän saattaa kokea olonsa ulkopuoliseksi. Näiden tutkimustulosten perusteella saatiin selville asioita, joita pohtimalla voitaisiin taata tasa-arvo koulun jokaiselle oppilaalle tuen tarpeesta huolimatta.
