Hyvän hallinnon periaatteet korruptionvastaisessa strategiassa

Abstract

Hyvän hallinnon merkitys on kasvanut globalisaation, erilaisten kriisien ja ympäristön monimutkaistumisen myötä. Sillä on keskeinen rooli korruption vähentämisessä. Suomalainen julkinen hallinto toimii yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä, joka vaatii jatkuvaa muutosta. Yhtenä työkaluna julkisen hallinnon toiminnan kehittämisessä on strateginen suunnittelu, jolla on olennainen merkitys myös korruption torjunnassa, sillä se vaikuttaa hallinnon legitimiteettiin ja suoraan kansalaisten luottamukseen. Merkittävässä asemassa oikeudenmukaisen ja tehokkaan julkisen hallinnon varmistamiseksi on korruptionvastainen politiikka. Pelkkä korruptiontorjunta ei takaa hyvää hallintoa vaan se vaatii myös muiden osa-alueiden huomioimisen.

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella kansallista korruptionvastaista strategiaa hyvän hallinnon viitekehyksen kautta. Tarkoituksena on selvittää miten valtioneuvoston korruptionvastainen strategia vastaa hyvän hallinnon piirteisiin ja millaisia toimenpiteitä korruptiontorjunnan strategiaan on suunniteltu. Tutkimuskysymyksenä tutkielmassa toimii: Millaisia korruptiontorjunnan toimenpiteitä strategiassa on asetettu ja miten nämä kytkeytyvät hyvän hallinnon periaatteisiin?

Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista dokumenttianalyysiä ja aineistona toimii Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2025–2027. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaava sisällönanalyysiä, joka mahdollisti sisällönanalyysissä aineiston kautta etenemisen, mutta niin, että käsitteet on tuotu teoriasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu hyvän hallinnon teoriasta, strategisesta suunnittelusta, korruptiontorjunnasta sekä luottamuksesta ja legitimiteetistä julkisessa hallinnossa.

Tutkielman tulokset osoittavat, että korruptionvastainen strategia ja toimenpideohjelma rakentuu hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti, mutta toimenpiteitä on painotettu eri periaatteisiin. Hyvän hallinnon periaatteita ovat tilivelvollisuus, legitimiteetti, oikeusvaltioperiaate, tehokkuus, vaikuttavuus ja läpinäkyvyys. Näistä tilivelvollisuus korostuu aineistossa selkeästi, mutta legitimiteetin rooli jää aineistossa vähäiseksi. Tämä viittaa siihen, että kansalaisten osallistamiseen liittyvät toimenpiteet ja näkökulmat jäävät pienemmälle huomiolle, kun taas viranomaistoiminnan seurantaan, valvontaan ja tilivelvollisuuteen halutaan panostaa korruptiontorjunnassa. Tulevaisuudessa olisi syytä tutkia lisää kansalaisten osallistamista korruptiontorjuntaan ja sen ehkäisyyn.