Puukerrostalorakentamisen erot Suomessa ja USA:ssa : Lainsäädännön näkökulma

Abstract

Työn tavoitteena oli vertailla puukerrostalorakentamisen lainsäädäntöä Suomessa ja USA:ssa, sekä löytää mahdollisia syitä Suomeen pieneen puukerrostalorakentamiseen. Vaikka Suomessa puuta on hyvin saatavilla ja se on materiaalina ympäristöystävällisempi kuin esimerkiksi betoni, Suomessa noin 3 % 2020-luvulla rakennetuista kerrostaloista on puurunkoisia. USA:ssa tilanne on päinvastainen, sillä vastaava lukema on siellä yli 90 %. Analyysi tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Merkittäviä eroavaisuuksia on havaittavissa myös puukerrostalojen runkotyypeissä.

Puukerrostaloilla ei ole etua rakentaa Suomessa betoniin verrattuna lainsäädännön näkökulmasta. Automaattinen palonestojärjestelmä on Suomessa pakollinen usein vain puukerrostaloilla, kun taas USA:ssa se on pakollinen riippumatta runkomateriaalista ja rungon palonkestosta.

Suomessa puukerrostalojen enimmäiskorkeus on pääsääntöisesti rajoitettu noin kahdeksaan kerrokseen runkotyypistä riippumatta, kun taas Yhdysvalloissa sallittu kerrosluku vaihtelee merkittävästi runkotyypin ja palosuojauksen mukaan ja voi parhaimmillaan nousta jopa 18 kerrokseen. Kuitenkin, koska Yhdysvalloissa yleisimmillä runkotyypeillä (Type III ja V) on käytännössä Suomea matalammat korkeusrajoitukset, korkeusrajoituksiin liittyvä lainsäädäntö ei tarkastelun perusteella paljasta syytä puukerrostalorakentamisen vähäisemmälle määrälle Suomessa.

Suomen ja USA:n ääneneristysvaatimuksia ei oikein voi verrata suoraan, koska mittausmenetelmät ja painotukset ovat erilaisia. Kun katsoo rakenteita, jotka täyttävät kummankin maan vaatimukset, suomalaiset seinät ja välipohjat ovat selvästi massiivisempia ja eristekerrokset paksumpia, eli ääneneristysvaatimukset vaikuttavat olevan Suomessa kokonaisuutena tiukemmat kuin Yhdysvalloissa. Tämä on merkityksellistä puukerrostaloille, koska puurakenteiden on vaikeampi päästä ääneneristysvaatimuksiin kuin vastaavien betonirakenteiden.

Kun verrataan Suomen ja USA:n lämmöneristysvaatimuksia saman ilmastovyöhykkeen (7A) alueella, USA:ssa sallitaan selvästi heikompi lämmöneristys: ulkoseinien ja yläpohjien U-arvot voivat olla noin 70–80 % suurempia kuin Suomessa. Molemmissa maissa on kuitenkin joustomahdollisuuksia, joissa U-arvoja voi ylittää, kunhan rakennuksen kokonaisenergiankulutus pysyy sallitussa rajassa.

Vuoden 2026 alussa Suomessa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot antavat puulle selkeän edun betoniin nähden, kun taas USA:ssa tällaisia raja-arvoja ei ole, ja vaikutuksia puukerrostalojen rakentamisen määrään on vielä liian aikaista arvioida.

Kaiken kaikkiaan tarkastelu osoittaa, että Suomen ja USA:n lainsäädäntö eroaa monin tavoin, mutta Suomessa se ei täysin selitä puukerrostalojen vähäistä määrää lukuun ottamatta vuoden 2026 hiilijalanjälkiraja-arvoja, joiden vaikutukset rakennusvolyymeihin selviävät vasta tulevaisuudessa.