Arviointimenettelyyn joutuneiden kuntien talouden sopeutuskeinot : Tapaustutkimus: Ähtäri, Virolahti ja Multia

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntatalouden sopeuttamista arviointimenettelyyn joutuneissa kunnissa. Kuntatalouden sopeutustarpeita selittävät laajemmat toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet ja samanaikaisesti taloudellisen liikkumavaran kaventuminen. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida sopeuttamistoimenpiteiden sisältöä ja kohdentumista toimialoille sekä niiden koettuja seurauksia kuntien toimintaan.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tarkastelu pohjautuu kolmeen tapauskuntaan, jotka ovat Ähtäri, Virolahti ja Multia. Nämä kunnat ovat tutkimuksen kohteena, sillä ne ovat joutuneet arviointimenettelyyn vuoden 2024 tilinpäätöstietojen perusteella ja joutuvat sopeuttamaan talouttaan. Tutkimuksen aineisto muodostuu kuntien talousarvioista ja -suunnitelmista, arviointimenettelyyn liittyvistä asiakirjoista sekä puolistrukturoiduista haastatteluista kuntien edustajille. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksen viitekehys pohjautuu sopeuttamisjohtamisen kirjallisuuteen, jossa sopeuttaminen jäsentyy strategisten valintojen, konkreettisten sopeuttamiskeinojen ja johtamiskäytäntöjen kokonaisuutena. Tarkastelussa korostuu talouden sopeuttaminen poliittisten ja taloudellisten ehtojen ohjaamana.

Tulokset osoittavat, että kuntatalouden sopeuttaminen näyttäytyy prosessina, jota kuvataan pidempiaikaisen heikon talouskehityksen kautta, vaikka arviointimenettelyyn joutumista selitetään yksittäisten isompien riskien realisoitumisen kautta. Sopeutustoimia toteutetaan ilman ennalta laadittua strategiaa kaikilta toimialoilta, mutta kohteena painottuu sivistystoimialue, joka on kuntien suurin toimiala menojen osalta. Sopeuttaminen rakentuu useiden rinnakkaisten keinojen kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät menojen supistaminen, tulojen lisääminen ja rakenteelliset keinot.

Sopeuttamisen seuraukset näyttäytyvät taloutta vahvistavina, mutta palveluita heikentävinä sekä henkilöstön työhyvinvointia kuormittavina. Toimet kuvataan välttämättömiksi, sillä riittämätön sopeutus voi johtaa kuntaliitokseen. Kunnissa korostuu pyrkimys jatkaa itsenäisinä kuntina tulevien vuosien aikana. Tulevaisuuteen kuvataan liittyvän runsaasti epävarmuutta ja vaikeasti ennakoitavia tekijöitä, jotka voivat muuttaa kuntien taloudellista tilannetta joko heikentävästi tai vahvistavasti. Sopeuttamisen seurauksia olisi mielekästä jatkossa tutkia tietyn toimialan näkökulmasta tai tarkemmin johtamiskäytäntöjen yhteyttä koettuihin seurauksiin.