“1v 4kk ikäinen tarvitsee kaikkein eniten äidin ja isän huolenpitoa. Ei suinkaan meluisaa ylisuurta päiväkotiryhmää.”: Alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen diskurssit verkkokeskusteluissa.
Aronen, Emilia (2026)
2026
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604234236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604234236
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia diskursseja alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksesta rakentuu verkkokeskusteluissa. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä Vauva.fi keskustelupalstalla käydystä keskusteluketjusta, jotka on julkaistu vuosien 2015–2025 välillä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä.
Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin kuusi keskeistä diskurssia: kotihoitodiskurssi, pakon diskurssi, hyötydiskurssi, huolidiskurssi, vaihtoehtodiskurssi ja hoivadiskurssi. Nämä diskurssit jäsentävät varhaiskasvatusta eri tavoin ja tuottavat osin ristiriitaisia käsityksiä lapsen parhaasta, vanhemmuudesta sekä varhaiskasvatuksen roolista. Kotihoito- ja huolidiskursseissa korostuu pienen lapsen tarve läheisyyteen, pysyvyyteen ja sensitiiviseen hoivaan, kun taas hyötydiskurssissa varhaiskasvatus nähdään lapsen kehitystä tukevana ympäristönä. Pakon diskurssi tuo esiin perheiden valintoihin vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kuten taloudelliset realiteetit ja työelämän vaatimukset, kun taas vaihtoehto- ja hoivadiskurssit pyrkivät jäsentämään varhaiskasvatusta kompromissien ja hoivan näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatusta koskeva keskustelu on moniäänistä ja jännitteistä, ja siihen kietoutuvat vahvasti arvot, tunteet ja yhteiskunnalliset rakenteet. Kiintymyssuhdeteoria toimii keskeisenä tulkintakehyksenä, jonka kautta keskusteluissa tuotetaan käsityksiä lapsen tarpeista ja hyvästä vanhemmuudesta. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millaisessa merkitysympäristössä varhaiskasvatusta koskevia näkemyksiä ja valintoja rakennetaan verkkokeskusteluissa.
Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin kuusi keskeistä diskurssia: kotihoitodiskurssi, pakon diskurssi, hyötydiskurssi, huolidiskurssi, vaihtoehtodiskurssi ja hoivadiskurssi. Nämä diskurssit jäsentävät varhaiskasvatusta eri tavoin ja tuottavat osin ristiriitaisia käsityksiä lapsen parhaasta, vanhemmuudesta sekä varhaiskasvatuksen roolista. Kotihoito- ja huolidiskursseissa korostuu pienen lapsen tarve läheisyyteen, pysyvyyteen ja sensitiiviseen hoivaan, kun taas hyötydiskurssissa varhaiskasvatus nähdään lapsen kehitystä tukevana ympäristönä. Pakon diskurssi tuo esiin perheiden valintoihin vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kuten taloudelliset realiteetit ja työelämän vaatimukset, kun taas vaihtoehto- ja hoivadiskurssit pyrkivät jäsentämään varhaiskasvatusta kompromissien ja hoivan näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatusta koskeva keskustelu on moniäänistä ja jännitteistä, ja siihen kietoutuvat vahvasti arvot, tunteet ja yhteiskunnalliset rakenteet. Kiintymyssuhdeteoria toimii keskeisenä tulkintakehyksenä, jonka kautta keskusteluissa tuotetaan käsityksiä lapsen tarpeista ja hyvästä vanhemmuudesta. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millaisessa merkitysympäristössä varhaiskasvatusta koskevia näkemyksiä ja valintoja rakennetaan verkkokeskusteluissa.