”Töihin oli stressaavaa mennä, kun kaikki oli epävarmaa ja itse täytyi olla vastuussa asioiden oppimisesta” : Induktiovaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia saamastaan perehdytyksestä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia perehdytyksestä sekä arvioida, miten he kokevat perehdytyksen vaikuttaneen työhyvinvointiinsa uran alkuvaiheessa. Erityinen huomio kohdistuu induktiovaiheeseen, jossa opettajat siirtyvät opiskelumaailmasta työelämään ja kohtaavat työyhteisöjen vakiintuneet rakenteet ja käytännöt. Tutkimuksessa selvitetään, millaista perehdytystä opettajat ovat saaneet, miten perehdytys on toteutettu ja millaisena he näkevät sen merkityksen työssä viihtymiselle, jaksamiselle ja ammatilliseen rooliin kiinnittymiselle. Uransa alkuvaiheessa olevat opettajat voivat kohdata epävarmuutta ja jännitteitä koulutuksessa omaksuttujen käsitysten sekä työelämän vaatimusten välillä. Riittämätön perehdytys voi lisätä riittämättömyyden tunteita, kun taas laadukas ja systemaattinen perehdytys voi tukea ammatillisen identiteetin rakentumista ja vahvistaa työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen opettajille suunnatuissa Facebook-ryhmissä. Teoreettinen viitekehys rakentuu perehdytyksen, induktiovaiheen ja työhyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja fenomenologisen tutkimusotteen avulla, jotta opettajien kokemusten merkitysrakenteet saatiin esiin. Tutkielma tuottaa ajankohtaista tietoa perehdytyksen nykytilasta varhaiskasvatuksessa sekä nostaa esiin kehittämistarpeita vastavalmistuneiden opettajien näkökulmasta. Lisäksi se syventää ymmärrystä perehdytyksen merkityksestä työhyvinvoinnille uran alkuvaiheessa ja tarjoaa siten aineksia perehdytyskäytäntöjen kehittämiseen.

The aim of this master’s thesis is to examine newly graduated early childhood education teachers’ experiences of induction and orientation, and to explore how they perceive its influence on their work well-being during the early stages of their careers. The study focuses on the induction phase in which teachers transition from academic studies into professional practice and encounter the established structures, expectations, and cultural norms of their new work environments. It investigates the forms of orientation provided, the ways in which it has been implemented, and how teachers assess its significance for job satisfaction, endurance, and professional integration. Early career teachers may experience uncertainty and tension between the competencies developed during their studies and the demands of working life. Insufficient or inconsistent orientation may heighten feelings of inadequacy, whereas comprehensive and systematic induction can support the development of professional identity and promote work well-being. This qualitative study is based on data collected through an online questionnaire distributed in Facebook groups targeted at early childhood education teachers. The theoretical framework draws on the concepts of orientation, induction, and work well-being. The data were analyzed using inductive content analysis and a phenomenological approach to capture the meaning structures embedded in teachers’ experiences. The findings provide up-to-date insights into the current state of induction practices in early childhood education and highlight areas in need of development from the perspective of newly graduated teachers. Furthermore, the study deepens understanding of the role of induction in supporting work well-being at the beginning of a teaching career and offers implications for improving orientation practices.