Katsaus uudisyksiöihin : Case-analyysi tamperelaisten uudisyksiöiden pohjaratkaisujen vaikutuksista toiminnallisuuteen ja asumismukavuuteen

Abstract

Yksin asumisen yleistyminen sekä asumistoiveiden urbanisoituminen ovat vaikuttaneet viime vuosina pienten asuntojen kysyntään. Yksiöiden määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti 2010-luvulla ja sen jälkeen. Määrän lisääntyessä yksiöiden keskimääräinen pinta-ala on kuitenkin laskenut merkittävästi. Lisäksi energiatehokkuuden maksimoiminen ja asuntojen teknisten ratkaisujen paraneminen ovat nostaneet asuinrakentamisen kustannuksia, joita on pyritty kompensoimaan asuntojen tilallisella yksinkertaistamisella. Yksinkertaisimpia tilaratkaisuja ovat putkimaiset asunnot, jotka muodostuvat syvärunkoisten keskikäytävärakennusten seurauksena.

Toiminnallisuus ja asumismukavuus tulee aina huomioida, kun suunnitellaan kestävää asuntotuotantoa. Kaikki uudisyksiöt, etenkään niin kutsutut putkiyksiöt, eivät kuitenkaan välttämättä edusta kestävää asuntorakentamista. Kandidaatintyöni tavoitteena onkin tarkastella kriittisesti uudisyksiöiden pohjaratkaisuja kestävän asuntosuunnittelun näkökulmasta. Tutkin työssäni uudisyksiöiden pohjaratkaisujen vaikutuksia asunnon toiminnallisuuteen ja asumismukavuuteen neljän case-analyysin avulla. Lisäksi työn tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia pohjaratkaisuja yleisimmin esiintyvän putkiyksiön tilalle.

Työhön sisältyy kirjallisuuskatsaus, josta ensimmäinen osa käsittelee yksiöiden ja yksin asumisen historiaa, kehitystä sekä nykytilannetta. Toinen osa kirjallisuuskatsauksesta käsittelee hyvän asuntosuunnittelun piirteitä, joista tässä työssä on nostettu esiin runkosyvyys ja luonnonvalo, toimintojen sijoittuminen, yksityisyyden asteet, liikennetilat sekä kalustettavuus. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen syvennytään case-analyyseihin, joiden pohjaratkaisuja analy-soin hyvän asuntosuunnittelun piirteiden ja analyysityökalujen avulla.

Työn viimeinen osio käsittelee johtopäätöksiä. Yleisesti voidaan todeta, että noin 30 neliön uudisyksiö on useimmiten tilamitoitukseltaan ahdas, eikä useinkaan vastaa yksin asuvan tarpeisiin asumisen suhteen. Erilaisilla pohjaratkaisuilla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa pienen yksiön toiminnallisuuteen ja asumismukavuuteen. Case-analyyseissä havaittiin, että asunnon pohjaratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia muun muassa luonnonvalo-olosuhteisin, toimintojen erotteluun, yksityisyyden asteisiin sekä kalustettavuuteen, jotka kaikki vaikuttavat asunnon toiminnallisuuteen ja asumismukavuuteen. Pitkä ja kapea putkimainen pohjamuoto osoittautui hankalaksi, kun taas ikkunaseinän suuntaisesti leveämpi ja runkosyvyydeltään kapeampi asunto osoittautui toiminnallisuudeltaan ja asumismukavuudeltaan paremmaksi. Lisäksi erilliset tilat, esimerkiksi erillään oleva keittotila tai alkovi, paransivat toiminnallisuutta ja asumismukavuutta. Samalla täytyy kuitenkin huomioida se, että noin 30 neliön uudisyksiön on haastavaa tai lähes mahdotonta olla täysin esteetön ilman, että karsii tai yhdistää joitakin toimintoja tai kalusteita.

Viime vuosina erityisen paljon rakennettuihin putkiyksiöihin olisi myös tämän tutkielman pohjalta perusteltua suhtautua aiempaa kriittisemmin. Kustannustehokkaasta putkiyksiöiden massatuotannosta olisi aika siirtyä tilallisesti monipuolisempien, valoisampien, pinta-alaltaan suurempien sekä täysin esteettömien yksiöiden rakentamiseen. Olisi suotavaa, että yksiöiden laadun parantaminen tähän suuntaan jatkuu ja kehittyy, jotta myös uudisyksiöt voivat tulevai-suudessa olla osana kestävää asuntokantaa.