The Role of Growth Mindset for Intercultural Competence Development : A Study Among Finnish Preservice Teachers

Abstract

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten opettajaopiskelijoiden keskeisten syvätason uskomusten, erityisesti kasvun- ja pysyvyyden ajattelutapojen (growth ja fixed mindset), roolia suhteessa kulttuurienvälisen valmiuksien kehittymiseen. Kulttuurienväliset kompetenssit ja kulttuurisesti responsiivinen opetus ovat nousseet keskeisiksi opettajankoulutuksen tavoitteiksi. Koulujen ja luokkahuoneiden lisääntyvä kulttuurinen, etninen ja kielellinen moninaisuus sekä erot oppimistuloksissa asettavat opettajankoulutukselle vaatimuksen valmistaa tulevia opettajia toimimaan ammatillisissa konteksteissa, joissa korostuu tarve edistää yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kuitenkin tiedetään vielä vain vähän siitä, miten syvätason uskomukset muokkaavat kulttuurienvälisen kompetenssin kehittymistä opettajankoulutuksen aikana.

Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkittäistä monimenetelmällistä tutkimusasetelmaa, jossa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden orientaatioita kulttuuriseen moninaisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kasvun ajattelutapaan liittyviä uskomuksia älykkyyden, yksilöiden ja ryhmien muovautuvuudesta. Lisäksi analysoitiin näiden ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Määrällinen kyselyaineisto kerättiin suomalaisilta opettajaopiskelijoilta (N = 216) opintojen alussa ja loppuvaiheessa (N = 81), mikä mahdollisti muutosten tarkastelun. Lisäksi laadullinen, vinjettipohjainen haastattelututkimus toteutettiin osajoukolla osallistujista (n = 13). Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä siitä, miten kasvun ajattelutapa sekä kulttuurisesti responsiivisen opetuksen periaatteet ilmenevät opettajaopiskelijoiden pedagogisessa ajattelussa kulttuurisesti moninaisissa luokkahuonetilanteissa.

Pitkittäistarkastelu osoitti, että opettajaopiskelijoiden orientaatioissa ja uskomuksissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia opettajankoulutuksen aikana. Ajattelutavat pysyivät pääosin muuttumattomina, ja vaikka sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät uskomukset nousivat hieman, innokkuus opettaa kulttuurisesti moninaisia ryhmiä laski lievästi. Laadulliset tulokset toivat esiin jännitteitä ja kehittämiskohteita opettajaopiskelijoiden käsityksissä kulttuurisesti responsiivisesta opetuksesta ja kulttuurienvälisestä toiminnasta. Samalla ne myös syvensivät ymmärrystä kasvun ajattelutavan monisyisestä luonteesta ja siitä, miten se kietoutuu opettamiseen liittyviin uskomuksiin ja orientaatioihin kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa.

Yksilötason muutoksia tarkasteltavat määrälliset analyysit osoittivat, että opettajaopiskelijoiden ajattelutavat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kulttuurienvälisen kompetenssin keskeisiin ulottuvuuksiin, erityisesti yhdenvertaisuuteen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuteen, sekä innokkuuteen opettaa kulttuurisesti moninaisia ryhmiä. Opiskelijoiden lähtötason uskomukset muovautuvuudesta näyttäytyivät keskeisenä tekijänä heidän orientaatioidensa kehityksessä ajan kuluessa. Yhdistämällä muovautuvuususkomukset kulttuurienvälisen kompetenssin ja kulttuurisesti responsiivisen opetuksen tutkimukseen tämä väitöstutkimus tuottaa uutta empiiristä tietoa niistä uskomusjärjestelmistä, jotka ovat keskeisiä opettajien valmiuksille kohdata moninaisuutta ja edistää yhdenvertaisuutta. Tulokset korostavat opettajankoulutuksen merkitystä keskeisenä ympäristönä, jossa näihin syvätason uskomuksiin voidaan vaikuttaa. Kasvun ajattelutavan tukeminen voi olla keskeinen keino vahvistaa kulttuurienvälisen kompetenssin kehittymistä.

This study explored the mindsets and intercultural competences of Finnish preservice teachers. Increasing cultural, ethnic, and linguistic diversity in schools and classrooms, along with disparities in educational outcomes and experiences entails teacher education programmes to prepare teachers for these professional contexts, where there is a pressing need to teach for equity and social justice. Intercultural competences and culturally responsive teaching have therefore become central aims of teacher education. While these frameworks emphasize teachers’ orientations toward diversity, equity, and justice, considerably less is known about the underlying belief systems that may shape how intercultural competence develops during teacher education.

This dissertation examined the role of preservice teachers’ core implicit beliefs, specifically growth and fixed mindsets, in relation to the development of intercultural competence in the Finnish teacher education context. Using a longitudinal mixed-methods design, the study investigated preservice teachers’ orientations toward cultural diversity and social justice, their implicit beliefs about intelligence, people, and groups, and the associations between these constructs. Quantitative survey data was collected from Finnish preservice teachers (N = 216) at the beginning and toward the end of their studies (N = 81), allowing for the examination of change over time. In addition, a qualitative vignette-based interview study was conducted with a subsample of participants (n = 13) to explore pedagogical reasoning in responses to culturally diverse classroom situations, through the lens of mindsets and culturally responsive teaching.

Longitudinal investigation revealed very limited change in overall orientations and beliefs over the course of teacher education. Mindsets remained largely unchanged, and while social justice beliefs increased slightly, enthusiasm for teaching culturally diverse groups decreased slightly. However, while qualitative results uncovered gaps and tensions in preservice teachers’ understandings of culturally responsive teaching and intercultural practice, they also shed light on the nuanced and complex nature of mindsets and how they may be closely intertwined with beliefs and orientations towards teaching for cultural diversity.

Quantitative findings exploring within-person changes using latent change score modelling also indicated that preservice teachers’ mindsets were meaningfully related to key dimensions of intercultural competence, particularly orientations toward equity and social justice and enthusiasm for teaching culturally diverse groups. Mindsets, the baseline beliefs preservice teachers held regarding malleability, were found to play a significant role in shaping the development of these orientations over time. By integrating mindset theory with research on intercultural competence and culturally responsive teaching, this dissertation contributes new empirical insight into the belief systems that underpin teachers’ capacity to engage with diversity and equity. The findings highlight teacher education as a critical site for addressing core beliefs and suggest that supporting growth mindset belief systems may be an important avenue for strengthening intercultural competence development.