Akateemisen nosteen tutkimusaiheet, alkuperä ja prosessit

Abstract

Toisen maailmansodan jälkeen korkeakoulutus on kohdannut monia muutoksia, jotka ovat muovanneet sekä kansallisia korkeakoulujärjestelmiä että korkeakouluille asetettuja odotuksia ja tehtäviä. Korkeakoulutusta koskevissa keskusteluissa nousee esiin näkemys ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lähentymisestä, jota kuvataan akateemisen nosteen käsitteellä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä akateemisesta nosteesta tiedetään tutkimuskirjallisuuden perusteella sekä tunnistaa siihen liittyviä tutkimusaukkoja ja lisätutkimuksen tarvetta.

Tutkimuksen taustateoriana toimivat akateemisen nosteen käsite ja institutionaalisesta teoriasta juontuvat institutionaaliset isomorfismit. Akateemisella nosteella kuvataan korkeakouluinstituutioiden akatemisoitumispyrkimyksiä, joissa ne hylkäävät alkuperäiset ammatilliset tehtävänsä ja korvaavat ne akateemisilla tehtävillä. Aiempi tutkimus osoittaa, että akateemisen nosteen alkuperä liittyy arvovaltaan ja korkeamman statuksen tavoitteluun. Kyvikin typologian mukaan akateemisen nosteen prosessit ilmentyvät kuudella tasolla, jotka ovat hallinnollinen taso, sektoritaso, instituutiotaso, tutkinto-ohjelmataso, henkilöstötaso ja opiskelijataso. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) millaisten korkeakoulupoliittisten tutkimusaiheiden yhteydessä akateemisen nosteen käsitettä on hyödynnetty? 2) miten tutkimuksissa määritellään akateemisen nosteen alkuperää? ja 3) miten akateeminen noste ilmenee tutkimuksissa akateemisten prosessien eri tasoilla?

Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui 13 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Alkuperäistutkimukset on julkaistu vuosina 2010–2025. Aineiston analyysi toteutettiin sekä aineistolähtöisenä (1. ja 2. tutkimuskysymys) että teorialähtöisenä sisällönanalyysinä (3. tutkimuskysymys).

Tulosten perusteella akateemista nostetta hyödynnetään pääasiassa historiallisissa tapaustutkimuksissa, joiden tavoitteena on selvittää akateemisen nosteen alkuperää ja prosesseja. Lisäksi korkeakoulutuksen muutokset ja henkilöstön akateeminen noste tunnistettiin käsitettä hyödyntäviksi tutkimusaiheiksi. Akateemisen nosteen alkuperiksi tunnistettiin varmuuden tavoittelu ja arvovallan tavoittelu. Tulosten perusteella akateemista nostetta tutkitaan usein hallinnollisella tasolla, sektoritasolla ja instituutiotasolla. Tulokset osoittivat hallinnollisen tason ja poliittisten toimijoiden keskeisen roolin akateemisessa nosteessa sekä niiden mahdollisuudet vaikuttaa siihen sekä edistävällä että rajoittavalla tavalla. Tulosten perusteella erityisesti opiskelijoiden roolin selvittäminen akateemisen nosteen edistämisessä kaipaa lisää tutkimusta. Tämän tutkimuksen tietoa voivat hyödyntää korkeakoulujen organisaatiomuutoksista kiinnostuneet sekä akateemista nostetta tutkimuksissaan hyödyntävät henkilöt.

After the Second World War, higher education has undergone many changes, including expansion and globalisation. At the same time, the missions and expectations placed on higher education institutions have evolved, affecting many national higher education systems. The tendency towards the homogenisation of higher education institutions has been described using the term academic drift. The main objective of this literature review study was to explore what is known about academic drift and to identify existing research gaps.

The theoretical framework of this study was based on the concept of academic drift and institutional isomorphism derived from institutional theory. Academic drift is used to explain the long-term tendency of non-university institutions to become more like universities. In this process, institutions drift away from their practice-oriented and student-centred teaching missions and replace them with academic ones. Previous research shows that academic drift originates from lower-status institutions striving for prestige and higher status. According to Kyvik’s typology of academic drift processes, six levels of academic drift are distinguished: the student level, staff level, programme level, institutional level, sector level, and governmental level. The research questions were as follows: 1) In connection with what kinds of higher education policy research topics has the concept of academic drift been utilised? 2) How do studies define the origins of academic drift? and 3) How does academic drift manifest in research across different levels of academic processes?

The data were collected from Andor search service provided by Tampere University Library. The research data consists of 13 peer-reviewed research articles published between 2010 and 2025. The data were analysed using data-driven content analysis (1st and 2nd research questions) and theory-guided content analysis (3rd research question).

The study found that academic drift is most commonly examined in historical case studies aiming to investigate its origins and processes. The analysis revealed that the origins of academic drift are seeking certainty and seeking prestige. Academic drift appears to be studied most frequently at the governmental, sectoral, and institutional levels. The findings highlight the central role of governmental-level actors and policymakers in shaping academic drift, as they can both promote and constrain it through their actions. The findings indicate that student drift should be examined more extensively in future research. The findings of this study may be useful for researchers and practitioners interested in organisational change in higher education institutions, as well as for those examining academic drift in their research.