Sairaanhoitajien potilaan kliinisen tilan tarkkailutaidot valvontahoitotyössä

Abstract

Potilaan kliinisen tilan tarkkailu, jossa sairaanhoitaja arvioi potilaan vointia ja käyttää jatkuvan monitoroinnin menetelmiä, on keskeinen osa kriittisesti sairaan potilaan hoitotyön osaamista. Potilaan kliinisen tilan tarkkailutaidot rakentuvat taidoista hankkia tietoa, käsitellä tietoa, päätöksentekotaidoista ja yhteistyötaidoista. Tieto valvontahoitotyötä tekevien sairaanhoitajien potilaan kliinisen tilan tarkkailutaitojen osaamisesta laajempana ilmiönä puuttuu niin subjektiivisesta kuin objektiivisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida valvontahoitotyössä toimivien sairaanhoitajien potilaan kliinisen tilan tarkkailutaitoja sairaanhoitajien itsearvioimana ja tietotestillä. Lisäksi tarkoitus oli selvittää itsearvioidun ja tietotestillä mitatun osaamisen välistä yhteyttä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tunnistetaan sairaanhoitajien tiedollisia ja taidollisia kehitystarpeita laadukkaan valvontahoitotyön takaamiseksi. Poikkileikkaustutkimuksen aineiston keruu toteutettiin kolmen viikon aikana tammikuussa 2026 sähköistä kyselylomaketta käyttäen. Kyselyssä käytettiin Tarkkailutaidot Tehohoitoyössä-mittarin keskussairaalaversiota (versio 1, ©Mika Alastalo, 2023), joka koostuu itsearvioinnista ja tietotestistä. Aineiston analyysissa vastaajien taustatiedot tuotiin esiin kuvailevin tunnusluvuin. Itsearvioinnin VAS-arviointiasteikolle (0–100) asetettuja arvoja ja tietotestistä saatuja pisteitä tarkasteltiin kuvailevin menetelmin ja näistä muodostettiin summamuuttujat. Itsearvioinnin tulokset luokiteltiin. Itsearvioinnin ja tietotestin yhteyttä tarkasteltiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimien kautta.

Tutkimukseen osallistui 41 sairaanhoitajaa kyselyn vastausprosentin ollessa 27 %. Itsearvioinnissa oma osaaminen arvioitiin hyväksi, joskin VAS-arvojen vaihtelu oli suurta (md 65,2; min-max 14,38–94,5). Tietotestissä oikeiden vastausten osuus oli 65,6 % ja pistemäärän vaihteluväli melko suuri (6–17 pistettä 20 maksimipisteestä). Tietotestillä mitatun ja itsearvioidun osaamisen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p = 0,168; r = 0,222).

Valvontaosastojen sairaanhoitajien osaamisessa saattaa olla parantamisen varaa sekä subjektiivisesti että objektiivisesti arvioituna. Koska otos jäi tavoiteltua pienemmäksi, tulee tuloksia tulkita tämä huomioiden. Valvontahoitajien osaamista tulisi tarkastella laajemmin ja ulottaa tutkimus suurempiin kohdejoukkoihin. Osaamisen tason syitä ja osaamisen parantamisen keinoja tulisi pohtia ja suunnitella.

Patient observation, in which nurse performs assessment and continuous monitoring of patients, is part of the nurses’ competence in caring for the critically ill patients. These skills in patient observation are constructed of information-gaining, information-processing, decision-making and co-operation skills. There is a gap in research regarding the patient observation skills of nurses working in the intermediate care units. This applies to both subjective and objective evaluation.

The purpose of this study was to assess the patient observation skills of nurses working in intermediate care units using a self-assessment and a knowledge test. Additionally, this study investigated the relationship between the patient observation skills assessed with a self-assessment and a knowledge test. The objective was to gain information to help recognize needs in nurses’ knowledge and skill development to ensure a high quality of care in the intermediate care units. The method used was a cross-sectional e-survey and the data was collected during a three-week period in January 2026. A central hospital version of the instrument Patient Observation Skills in Critical Care (version 1, ©Mika Alastalo, 2023) including a self-assessment and a knowledge test was used. Descriptive statistics was used to present the participants’ background information. The VAS scores (scale 0 to 100) from the self-assessment and the knowledge test scores were examined and summary variables were derived. The VAS scores were categorized. Correlation between the self-assessment and the knowledge test was examined using Pearson’s and Spearman’s correlation coefficients.

A total of 41 nurses participated in the study, making the response rate 27%. In the self-assessment, the participants rated their patient observation skills as good although with great variation among the VAS scores (md 65.2; min-max 14.38–94.5). In the knowledge test, the percentage of correct answers was 65,6% and the range of scores found to be wide (6–17 points over maximum of 20 points). There was no statistically significant correlation found between the patient observation skills measured with the knowledge test and the self-assessment (p = 0,168; r = 0,222).

Examining the intermediate care units’ nurses’ patient observation skills both subjectively and objectively suggests there might be room for improvement of these skills. The sample size of this study was smaller than anticipated and should be taken to account when interpreting the results. The competence of the intermediate care nurses should be studied more broadly, and the study should be extended to include larger target groups. Explanatory factors for the level of the intermediate care nurses’ competence and ways to improve it should be considered and planned.