Tiedonsiirron käytänteet projektimaisen organisaation oppimisessa
Kujala, Teemu (2026)
Kujala, Teemu
2026
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604214101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604214101
Tiivistelmä
Projektimainen liiketoiminnan toteuttaminen yleistyy, ja työn tietointensiivisyys jatkaa kasvuaan. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä projektit voivat olla sopeutumisen ja ketteryyden välineitä, joiden avulla liiketoimintaa voidaan toteuttaa yhä kohdennetummin ja määrätietoisemmin. Tiedon määrän kasvaessa luotua tietoa täytyy kyetä hallitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja tietoa täytyy kyetä siirtämään yksilöltä laajemmalle organisaatiotasolle, jolloin mahdollistetaan organisaation jatkuva oppiminen. Projektimaisten organisaatioiden tiedonsiirrolle ominaisena haasteena ovat projektien ainutlaatuisuus ja tilapäisyys, jolloin rutiineja on vaikea muodostaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tiedonsiirron käytänteitä projektimaisen organisaation oppimisessa.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, syventyen ajankohtaiseen ja korkealaatuiseen kirjallisuuteen aihepiiristä. Aineistoon valikoitui 16 lähdettä, joiden pohjalta vastattiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii SECI-malli, jonka vaiheiden pohjalta tuloksia jäsennellään ja analysoidaan.
Yleisimmiksi tiedonsiirron käytänteiksi projektimaisissa organisaatioissa tunnistettiin aineistosta seuraavat käytänteet: Lessons learned, tietokannan päivitys, koulutus, projektitapaamiset, projektinhallinnan rutiinit, käytäntöyhteisöt, henkilökohtaiset verkostot sekä mentorointi ja työssäoppiminen. Sijoittamalla nämä käytänteet SECI-mallin sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen ja sisäistäminen -vaiheisiin, kyetään luomaan kokonaiskuvaa projektimaisten organisaatioiden tiedonsiirrosta suhteessa organisaation oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Tulokset osoittivat, että projektien välisestä epäjatkuvuudesta huolimatta jatkuva SECI-mallin vaiheiden mukainen tiedonsiirto on mahdollista, ja onnistuessaan tiedonsiirron käytänteet ovat tärkeä projektimaisten organisaatioiden pitkäjänteisyyden mahdollistaja.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan ymmärtää projektien muodossa toteutettavan liiketoiminnan tuomia piirteitä organisaation jatkuvalle oppimiselle tiedonsiirron näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa teoreettisen lähestymistavan, ja jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tehdä lisää empiiristä tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, syventyen ajankohtaiseen ja korkealaatuiseen kirjallisuuteen aihepiiristä. Aineistoon valikoitui 16 lähdettä, joiden pohjalta vastattiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii SECI-malli, jonka vaiheiden pohjalta tuloksia jäsennellään ja analysoidaan.
Yleisimmiksi tiedonsiirron käytänteiksi projektimaisissa organisaatioissa tunnistettiin aineistosta seuraavat käytänteet: Lessons learned, tietokannan päivitys, koulutus, projektitapaamiset, projektinhallinnan rutiinit, käytäntöyhteisöt, henkilökohtaiset verkostot sekä mentorointi ja työssäoppiminen. Sijoittamalla nämä käytänteet SECI-mallin sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen ja sisäistäminen -vaiheisiin, kyetään luomaan kokonaiskuvaa projektimaisten organisaatioiden tiedonsiirrosta suhteessa organisaation oppimiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Tulokset osoittivat, että projektien välisestä epäjatkuvuudesta huolimatta jatkuva SECI-mallin vaiheiden mukainen tiedonsiirto on mahdollista, ja onnistuessaan tiedonsiirron käytänteet ovat tärkeä projektimaisten organisaatioiden pitkäjänteisyyden mahdollistaja.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan ymmärtää projektien muodossa toteutettavan liiketoiminnan tuomia piirteitä organisaation jatkuvalle oppimiselle tiedonsiirron näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa teoreettisen lähestymistavan, ja jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä tehdä lisää empiiristä tutkimusta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11895]
