Tekoälyn vaikutukset henkilöstöstrategiaan suomalaisissa organisaatioissa
Nokkonen, Janika (2026)
2026
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204092
Tiivistelmä
Tekoälyn käytön suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina etenkin geneeristen tekoälytyökalujen myötä. Niiden käyttö on lisääntynyt myös työelämässä ja se on jo muokannut ja tulee muokkaamaan työtehtäviä ja työnkuvia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tekoälyn käyttö vaikuttaa henkilöstöstrategiaan suomalaisissa organisaatioissa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena verkossa jaettavalla kyselylomakkeella. Kysely koostui viidestä eri osa-alueesta: taustatiedot, tekoälyn käyttö HR:ssä, tekoälyn vaikutus strategiaprosessiin ja sen sisältöön, tekoälyn eettisyys ja luotettavuus HR:ssä sekä tulevaisuuden näkymät. Kyselyyn saatiin 28 vastausta, jotka muodostivat tutkimuksen aineiston. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä kirjallisuudesta tekoälystä, henkilöstöstrategiasta ja strategisesta muutoksesta. Pienen aineiston koon vuoksi tutkimuksen aineiston analysointi perustuu pääosin kuvaileviin tilastollisiin menetelmiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että suurimmassa osassa organisaatioita käytetään tekoälyä, mutta sen käyttö painottuu operatiiviseen tekemiseen ja hyödyt näkyvät etenkin tehokkuuden parantumisessa. Tekoälyn hyödyt eivät näy monen organisaation strategiatyössä lainkaan eivätkä ne ole merkittävästi muokanneet henkilöstöhallinnon roolia organisaatioissa. Tutkimuksen perusteella vastaajat voitaisiin jakaa kolmeen erilaiseen tekoälyä käyttävään tyyppiin: Varovaiset, uteliaat ja rohkeat. Nämä kuvastavat käyttäjien näkemyksiä tekoälyn tuomista hyödyistä, luotettavuudesta ja tulevaisuuden vaikutuksista. Vaikka kirjallisuudessa mainitaan tekoälyn merkittävät mahdollisuudet strategian tukena ja tekoälyn tuomat hyödyt henkilöstöhallinnon tehtäviin tunnistetaan myös organisaatioissa, ei se kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttanut organisaatioiden henkilöstöstrategian suunnitteluun tai päätöksentekoon.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena verkossa jaettavalla kyselylomakkeella. Kysely koostui viidestä eri osa-alueesta: taustatiedot, tekoälyn käyttö HR:ssä, tekoälyn vaikutus strategiaprosessiin ja sen sisältöön, tekoälyn eettisyys ja luotettavuus HR:ssä sekä tulevaisuuden näkymät. Kyselyyn saatiin 28 vastausta, jotka muodostivat tutkimuksen aineiston. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä kirjallisuudesta tekoälystä, henkilöstöstrategiasta ja strategisesta muutoksesta. Pienen aineiston koon vuoksi tutkimuksen aineiston analysointi perustuu pääosin kuvaileviin tilastollisiin menetelmiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että suurimmassa osassa organisaatioita käytetään tekoälyä, mutta sen käyttö painottuu operatiiviseen tekemiseen ja hyödyt näkyvät etenkin tehokkuuden parantumisessa. Tekoälyn hyödyt eivät näy monen organisaation strategiatyössä lainkaan eivätkä ne ole merkittävästi muokanneet henkilöstöhallinnon roolia organisaatioissa. Tutkimuksen perusteella vastaajat voitaisiin jakaa kolmeen erilaiseen tekoälyä käyttävään tyyppiin: Varovaiset, uteliaat ja rohkeat. Nämä kuvastavat käyttäjien näkemyksiä tekoälyn tuomista hyödyistä, luotettavuudesta ja tulevaisuuden vaikutuksista. Vaikka kirjallisuudessa mainitaan tekoälyn merkittävät mahdollisuudet strategian tukena ja tekoälyn tuomat hyödyt henkilöstöhallinnon tehtäviin tunnistetaan myös organisaatioissa, ei se kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttanut organisaatioiden henkilöstöstrategian suunnitteluun tai päätöksentekoon.