Strategia käytäntönä pienyrityksissä : Strateginen seurauksellisuus toimitusjohtajien kuvaamissa arjen käytännöissä
Tuomola, Iida (2026)
Tuomola, Iida
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204085
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten strategia ja strateginen seurauksellisuus rakentuvat pienyritysten arjen käytännöissä ja toimitusjohtajien tulkinnoissa. Tutkimus asemoituu strategia käytäntönä -lähestymistapaan (Strategy-as-Practice, SaP) ja hyödyntää strategisen seurauksellisuuden (strategic consequentiality) käsitettä, joka korostaa strategisen merkityksen rakentumista käytäntöjen tulkinnoissa ja kasautuvissa vaikutuksissa. Aiempi strategia käytäntönä -tutkimus on painottunut pääosin suuriin ja institutionaalisesti vakiintuneisiin organisaatioihin, minkä vuoksi strategian rakentumista epämuodollisemmissa ja arjen käytäntöihin kytkeytyvissä konteksteissa tunnetaan edelleen rajallisesti. Pienyritykset tarjoavat tähän relevantin tutkimuskontekstin, sillä niissä strategia ei tyypillisesti ilmene muodollisina suunnitelmina tai prosesseina, vaan rakentuu osana arjen toimintaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys kokoaa yhteen kolme toisiinsa kytkeytyvää kokonaisuutta: (1) strategia käytäntönä -lähestymistavan keskeiset näkökulmat strategian tekemiseen, (2) strategista seurauksellisuutta koskevan tutkimuskeskustelun, joka tarjoaa välineet arjen strategisesti merkittävän toiminnan tunnistamiseen, sekä (3) pienyrityksiä koskevan tutkimuksen, joka avaa omistajajohtajan roolia ja strategian epämuodollista luonnetta. Viitekehyksen keskeinen ajatus on, että strategia rakentuu arjen vuorovaikutuksessa, jossa toimijoiden tulkinnat ja käytäntöjen ajallinen kasautuminen määrittävät sen, mikä toiminnassa lopulta muodostuu strategisesti seuraukselliseksi ja organisaation suuntaa ohjaavaksi. Viitekehystä ympäröivät pienyritysten toimintaympäristön reunaehdot – kuten rajalliset resurssit ja päätösvallan keskittyminen omistajajohtajalle – selittävät, miksi strategia ilmenee juuri epämuodollisena ja arjen käytäntöihin kietoutuneena.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemän suomalaisen pienyrityksen toimitusjohtajan puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysia ohjasivat SaP-lähestymistavan strategian tekemisen keskeiset elementit (practitioners–practices–praxis) sekä strategisen seurauksellisuuden käsite.
Tuloksissa pienyritysten arjen strategiaa tarkastellaan neljän toisiinsa kietoutuvan ulottuvuuden kautta. Ensinnäkin pienyritysten strateginen toimijuus henkilöityy vahvasti omistajajohtajaan, mutta toteutuu kollektiivisesti työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksessa. Toiseksi strategia rakentuu arjen vakiintuneissa käytännöissä, kuten työn rytmittämisessä, vuorovaikutuksessa, asiakastyössä ja talouden seurannassa. Kolmanneksi strategian tekeminen tapahtuu tilannesidonnaisessa päätöksenteossa, jossa strategisesti merkittävät ratkaisut syntyvät keskusteluissa, priorisoinneissa ja nopeissa reagoinnissa arjen häiriöihin. Neljänneksi strateginen seurauksellisuus rakentuu käytäntöjen merkityksellistämisen, arjen päätösten kumuloitumisen sekä toiminnan käännekohtien kautta muodostaen yritykselle strategista suuntaa ja organisatorista jatkuvuutta.
Tutkimus osoittaa, että pienyritysten strategia rakentuu arjen käytännöissä, joissa toimijoiden arvot, merkityksellistäminen ja vuorovaikutus muovaavat yrityksen pitkän aikavälin suuntaa. Strategia ei näin näyttäydy tutkimuksessa erillisenä suunnitteluna, vaan kietoutuu osaksi pienyritysten päivittäistä toimintaa. Tutkimus tuo teoreettista lisäarvoa SaP-kirjallisuuteen soveltamalla strategisen seurauksellisuuden käsitettä empiirisesti pienyrityskontekstissa ja tarjoamalla käytännön näkökulmia pienyritysten johtajille yrityksen arkisen toiminnan strategisen merkityksen tunnistamiseen ja sen kautta toiminnan kehittämiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys kokoaa yhteen kolme toisiinsa kytkeytyvää kokonaisuutta: (1) strategia käytäntönä -lähestymistavan keskeiset näkökulmat strategian tekemiseen, (2) strategista seurauksellisuutta koskevan tutkimuskeskustelun, joka tarjoaa välineet arjen strategisesti merkittävän toiminnan tunnistamiseen, sekä (3) pienyrityksiä koskevan tutkimuksen, joka avaa omistajajohtajan roolia ja strategian epämuodollista luonnetta. Viitekehyksen keskeinen ajatus on, että strategia rakentuu arjen vuorovaikutuksessa, jossa toimijoiden tulkinnat ja käytäntöjen ajallinen kasautuminen määrittävät sen, mikä toiminnassa lopulta muodostuu strategisesti seuraukselliseksi ja organisaation suuntaa ohjaavaksi. Viitekehystä ympäröivät pienyritysten toimintaympäristön reunaehdot – kuten rajalliset resurssit ja päätösvallan keskittyminen omistajajohtajalle – selittävät, miksi strategia ilmenee juuri epämuodollisena ja arjen käytäntöihin kietoutuneena.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemän suomalaisen pienyrityksen toimitusjohtajan puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysia ohjasivat SaP-lähestymistavan strategian tekemisen keskeiset elementit (practitioners–practices–praxis) sekä strategisen seurauksellisuuden käsite.
Tuloksissa pienyritysten arjen strategiaa tarkastellaan neljän toisiinsa kietoutuvan ulottuvuuden kautta. Ensinnäkin pienyritysten strateginen toimijuus henkilöityy vahvasti omistajajohtajaan, mutta toteutuu kollektiivisesti työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden vuorovaikutuksessa. Toiseksi strategia rakentuu arjen vakiintuneissa käytännöissä, kuten työn rytmittämisessä, vuorovaikutuksessa, asiakastyössä ja talouden seurannassa. Kolmanneksi strategian tekeminen tapahtuu tilannesidonnaisessa päätöksenteossa, jossa strategisesti merkittävät ratkaisut syntyvät keskusteluissa, priorisoinneissa ja nopeissa reagoinnissa arjen häiriöihin. Neljänneksi strateginen seurauksellisuus rakentuu käytäntöjen merkityksellistämisen, arjen päätösten kumuloitumisen sekä toiminnan käännekohtien kautta muodostaen yritykselle strategista suuntaa ja organisatorista jatkuvuutta.
Tutkimus osoittaa, että pienyritysten strategia rakentuu arjen käytännöissä, joissa toimijoiden arvot, merkityksellistäminen ja vuorovaikutus muovaavat yrityksen pitkän aikavälin suuntaa. Strategia ei näin näyttäydy tutkimuksessa erillisenä suunnitteluna, vaan kietoutuu osaksi pienyritysten päivittäistä toimintaa. Tutkimus tuo teoreettista lisäarvoa SaP-kirjallisuuteen soveltamalla strategisen seurauksellisuuden käsitettä empiirisesti pienyrityskontekstissa ja tarjoamalla käytännön näkökulmia pienyritysten johtajille yrityksen arkisen toiminnan strategisen merkityksen tunnistamiseen ja sen kautta toiminnan kehittämiseen.
