Vanhempien eron vaikutus lapseen ja yhteys lastensuojelun tuen tarpeeseen
Rautiola, Taika (2026)
Rautiola, Taika
2026
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604204062
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tarkastella vanhempien eroa ja lasten erokokemuksia osana lapsuuden ACE-kokemuksia (adverse childhood experiences). Käsittelen tutkielmassani vanhempien eron negatiivisia vaikutuksia lapseen ja tämän hyvinvointiin, sekä laajemmin sen aiheuttamia haasteita koko perheelle. Haluan tuoda esiin vanhempien erosta koituvien ongelmien yhteyttä ammattiavun tarpeeseen tarkastellen lastensuojelun asiakastaustoja.
Vanhempien eroilla on todettu olevan monia kielteisiä vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille. Ero ei itsessään johda kielteisiin seurauksiin, vaan vaikutukset riippuvat monista tekijöistä, kuten lapsen iästä ja temperamentista, vanhempien toiminnasta ja heidän yhteistyönsä toimivuudesta, vanhempien välisen konfliktin tasosta sekä lapsen saamasta tuesta. Vaikutukset ulottuvat niin lapsen lyhytaikaisiin reaktioihin kuin myös pidempiaikaisiin ongelmiin, jotka heijastuvat myöhempään elämään. Vanhempien erolla on moninaisia vaikutuksia vaikutusta lapseen. Niitä voidaan tarkastella vanhemman ja lapsen välisen kiintymyssuhteen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin, käyttäytymisen, itsetunnon, emootioiden sekä koulunkäynnin näkökulmasta. Lisäksi vanhempien eron kokemisella on pidempiaikaisia vaikutuksia, jotka voivat näkyä pitkälläkin myöhemmässä elämässä.
Lapseen kohdistuvien suorien seurausten lisäksi vanhempien ero muuttaa perheen arkea ja elämää radikaalisti, mikä voi edelleen heijastua kielteisenä lapsen hyvinvointiin. Vanhempien erosta koituvat perherakenteen muutokset, vanhempien poissaolo, perhekonfliktit sekä taloudelliset haasteet ovat tärkeitä selittäjiä sekä lasten heikentyneen hyvinvoinnin että koko perheen tarvitseman monipuolisen lastensuojelun tuen tarpeen taustalla.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu 14 tieteellisestä artikkelista. Tutkimusartikkelini ovat vertaisarvioituja tai muuten tieteellisiä tekstejä, jotka käsittelevät joko vanhempien eroja, niiden vaikutuksia lapseen ja perheeseen sekä tutkittuja lastensuojelun asiakkaiden taustoja. Analyysimenetelmänä tutkielmassa on käytetty induktiivista sisällönanalyysiä, joka mahdollistaa laajan tutkimusaineiston tarkastelemisen ja tiivistämisen sekä sen myötä johtopäätösten tekemisen.
Tulokseni ovat merkittäviä vanhempien eron ja lastensuojelun tarpeen välisen yhteyden ymmärtämiseksi. Lastensuojelun näkökulmasta vanhempien ero näyttäytyy osana laajempaa riskitekijöiden kokonaisuutta. Ero ei yksinään aiheuta lastensuojelun tuen tarvetta ja asiakkuuden alkamista, mutta siihen liittyvät vaikutukset ja olosuhteet voivat johtaa ongelmien muodostumiseen ja ammattiavun tarpeeseen. Lastensuojelun tehtävänä on arvioida lapsen ja perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, luoda asiakassuunnitelma sekä tarjota oikeanlaista tukea. Ammattilaisten on tunnistettava asiakkaiden taustat ja kokemukset, kuten lasten erokokemukset tuen tarpeen taustalla, jotta ymmärrys asiakkaita kohtaan lisääntyy sekä oikean tuen tarjoaminen mahdollistuu.
Vanhempien eroilla on todettu olevan monia kielteisiä vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille. Ero ei itsessään johda kielteisiin seurauksiin, vaan vaikutukset riippuvat monista tekijöistä, kuten lapsen iästä ja temperamentista, vanhempien toiminnasta ja heidän yhteistyönsä toimivuudesta, vanhempien välisen konfliktin tasosta sekä lapsen saamasta tuesta. Vaikutukset ulottuvat niin lapsen lyhytaikaisiin reaktioihin kuin myös pidempiaikaisiin ongelmiin, jotka heijastuvat myöhempään elämään. Vanhempien erolla on moninaisia vaikutuksia vaikutusta lapseen. Niitä voidaan tarkastella vanhemman ja lapsen välisen kiintymyssuhteen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin, käyttäytymisen, itsetunnon, emootioiden sekä koulunkäynnin näkökulmasta. Lisäksi vanhempien eron kokemisella on pidempiaikaisia vaikutuksia, jotka voivat näkyä pitkälläkin myöhemmässä elämässä.
Lapseen kohdistuvien suorien seurausten lisäksi vanhempien ero muuttaa perheen arkea ja elämää radikaalisti, mikä voi edelleen heijastua kielteisenä lapsen hyvinvointiin. Vanhempien erosta koituvat perherakenteen muutokset, vanhempien poissaolo, perhekonfliktit sekä taloudelliset haasteet ovat tärkeitä selittäjiä sekä lasten heikentyneen hyvinvoinnin että koko perheen tarvitseman monipuolisen lastensuojelun tuen tarpeen taustalla.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu 14 tieteellisestä artikkelista. Tutkimusartikkelini ovat vertaisarvioituja tai muuten tieteellisiä tekstejä, jotka käsittelevät joko vanhempien eroja, niiden vaikutuksia lapseen ja perheeseen sekä tutkittuja lastensuojelun asiakkaiden taustoja. Analyysimenetelmänä tutkielmassa on käytetty induktiivista sisällönanalyysiä, joka mahdollistaa laajan tutkimusaineiston tarkastelemisen ja tiivistämisen sekä sen myötä johtopäätösten tekemisen.
Tulokseni ovat merkittäviä vanhempien eron ja lastensuojelun tarpeen välisen yhteyden ymmärtämiseksi. Lastensuojelun näkökulmasta vanhempien ero näyttäytyy osana laajempaa riskitekijöiden kokonaisuutta. Ero ei yksinään aiheuta lastensuojelun tuen tarvetta ja asiakkuuden alkamista, mutta siihen liittyvät vaikutukset ja olosuhteet voivat johtaa ongelmien muodostumiseen ja ammattiavun tarpeeseen. Lastensuojelun tehtävänä on arvioida lapsen ja perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, luoda asiakassuunnitelma sekä tarjota oikeanlaista tukea. Ammattilaisten on tunnistettava asiakkaiden taustat ja kokemukset, kuten lasten erokokemukset tuen tarpeen taustalla, jotta ymmärrys asiakkaita kohtaan lisääntyy sekä oikean tuen tarjoaminen mahdollistuu.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10929]
