Informaatiovaikuttaminen Venäjää käsittelevien podcastien kommenttikentissä
Laaksonen, Aleksi (2026)
Laaksonen, Aleksi
2026
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604184022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604184022
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella informaatiovaikuttamisen ilmenemistä Venäjää ja Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsittelevien podcastien YouTube-kommenttikentissä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia viestinnällisiä piirteitä mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen liittyy ja miten podcastien sisällöntuottajat itse tulkitsevat tätä ilmiötä sekä omaa rooliaan sen parissa. Aihe on ajankohtainen, sillä podcastien suosio yhteiskunnallisen keskustelun areenana on kasvanut, ja samalla Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt kiinnostusta koordinoitua vaikuttamista kohtaan.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta osasta: 1298 YouTube-kommentista, jotka on kerätty seitsemästä eri podcast-jaksosta, sekä kahden sisällöntuottajan teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä hyödyntäen sekä aineistolähtöistä teemoittelua että teoriaohjaavaa analyysia.
Kommenttiaineiston analyysi paljasti viisi keskeistä teemaa: palaute, viittaukset turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen liittyvä metakeskustelu, vastakkainasettelu ja halventava puhetapa sekä epäluottamus instituutioita kohtaan. Informaatiovaikuttamiseen viittaavat piirteet näkyivät kommenteissa erityisesti voimakkaana polarisaation luomisena, länsimaisten instituutioiden ja median epäluottamuksen vahvistamisena sekä väärän tiedon ja salaliittoteorioiden levittämisenä. Lisäksi aineistosta nousi esiin vilkas metakeskustelu, jossa kommentoijat varoittelivat toisiaan kommenttikentässä esiintyvästä informaatiovaikuttamisesta.
Haastattelujen perusteella sisällöntuottajat pitävät informaatiovaikuttamista mahdollisena ja jopa todennäköisenä, vaikka sen varma todentaminen koetaan vaikeaksi. Tunnistamisen merkkeinä pidettiin muun muassa heikkoa kieliasua, toistuvia narratiiveja ja trollimaista provosointia. Haastattelujen perusteella sisällöntuottajat eivät koe olevansa ensisijaisia vaikuttamisen torjujia, vaan he luottavat maltilliseen moderointiin ja yleisön omaan aktiivisuuteen verkkokeskustelun vartijoina. Haastatteluissa nousi esiin myös algoritmien luoma jännite: kärjekäs ja polarisoitunut keskustelu voi lisätä videon näkyvyyttä, vaikka se samalla voi heikentää keskustelun laatua.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että informaatiovaikuttaminen näyttäytyy podcastien kommenttikentissä ensisijaisesti tulkinnallisena ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Vaikka koordinoidun vaikuttamisen olemassaoloa on vaikea osoittaa luotettavasti, pelkkä epäily ja pelko vaikuttamisesta muokkaavat merkittävästi julkisen keskustelun sävyä ja luonnetta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kahdesta osasta: 1298 YouTube-kommentista, jotka on kerätty seitsemästä eri podcast-jaksosta, sekä kahden sisällöntuottajan teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä hyödyntäen sekä aineistolähtöistä teemoittelua että teoriaohjaavaa analyysia.
Kommenttiaineiston analyysi paljasti viisi keskeistä teemaa: palaute, viittaukset turvallisuuspolitiikkaan, informaatiovaikuttamiseen liittyvä metakeskustelu, vastakkainasettelu ja halventava puhetapa sekä epäluottamus instituutioita kohtaan. Informaatiovaikuttamiseen viittaavat piirteet näkyivät kommenteissa erityisesti voimakkaana polarisaation luomisena, länsimaisten instituutioiden ja median epäluottamuksen vahvistamisena sekä väärän tiedon ja salaliittoteorioiden levittämisenä. Lisäksi aineistosta nousi esiin vilkas metakeskustelu, jossa kommentoijat varoittelivat toisiaan kommenttikentässä esiintyvästä informaatiovaikuttamisesta.
Haastattelujen perusteella sisällöntuottajat pitävät informaatiovaikuttamista mahdollisena ja jopa todennäköisenä, vaikka sen varma todentaminen koetaan vaikeaksi. Tunnistamisen merkkeinä pidettiin muun muassa heikkoa kieliasua, toistuvia narratiiveja ja trollimaista provosointia. Haastattelujen perusteella sisällöntuottajat eivät koe olevansa ensisijaisia vaikuttamisen torjujia, vaan he luottavat maltilliseen moderointiin ja yleisön omaan aktiivisuuteen verkkokeskustelun vartijoina. Haastatteluissa nousi esiin myös algoritmien luoma jännite: kärjekäs ja polarisoitunut keskustelu voi lisätä videon näkyvyyttä, vaikka se samalla voi heikentää keskustelun laatua.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että informaatiovaikuttaminen näyttäytyy podcastien kommenttikentissä ensisijaisesti tulkinnallisena ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Vaikka koordinoidun vaikuttamisen olemassaoloa on vaikea osoittaa luotettavasti, pelkkä epäily ja pelko vaikuttamisesta muokkaavat merkittävästi julkisen keskustelun sävyä ja luonnetta.
