Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen vaikutus lasten fyysiseen aktiivisuuteen : narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen oppimisympäristöillä on lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Vaikka varhaiskasvatuksen ohjaavat asiakirjat korostavat liikunnan merkitystä, suuri osa päiväkoti-ikäisistä lapsista ei saavuta varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia, mikä heijastuu heidän hyvinvointiinsa ja kehitykseensä.

Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona käytettiin kahdeksaa vuosina 2013–2023 julkaistua vertaisarvioitua tutkimusartikkelia Suomesta ja ulkomailta.

Tulokset osoittavat, että oppimisympäristöjen fyysisillä, psyykkisillä ja sosiaalisilla ulottuvuuksilla on merkittävä vaikutus lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Esimerkiksi piha-alueen koko ja laatu, ulkona vietetty aika, sisätilojen soveltuvuus liikuntaan sekä käytettävissä olevat välineet vaikuttavat lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi kasvattajien toiminta, toimintakulttuuri sekä lasten väliset valtasuhteet vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin hyödyntää ympäristöään aktiivisesti. Tuloksissa korostuvat oppimisympäristöjen toisiinsa limittyvät vaikutukset. Pelkällä fyysisen tilan muokkaamisella ei saavuteta riittäviä tuloksia, jos samalla ei huomioida oppimisympäristön psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia.

Ilmiön aiempi tutkimus on tarkastellut oppimisympäristöjä usein rajatusta näkökulmasta, ja siinä ovat painottuneet määrälliset menetelmät. Jotta oppimisympäristöjen relationaalinen ja moniulotteinen luonne hahmottuisi kokonaisvaltaisemmin, aihetta olisi jatkossa tärkeää tutkia monimenetelmällisesti ja eri näkökulmat huomioiden.

The aim of this bachelor’s thesis is to examine how learning environments in early childhood education influence children’s physical activity. Although the guiding documents of early childhood education emphasise the importance of physical activity, a large proportion of preschool-aged children do not meet the recommended levels of physical activity for early years, which affects their wellbeing and development.

This study was conducted as a narrative literature review, drawing on eight peer reviewed research articles published between 2013 and 2023 in Finland and internationally.

The findings indicate that the physical, psychological, and social dimensions of learning environments have a significant impact on children’s physical activity. Factors such as the size and quality of outdoor play areas, time spent outdoors, the suitability of indoor spaces for physical activity, and the availability of equipment all influence children’s activity levels. In addition, educators’ practices, the prevailing pedagogical culture, and power relations among children shape their opportunities to engage actively with the environment. The results highlight the interconnected nature of these dimensions: modifying only the physical space is insufficient if the psychological and social aspects of the learning environment are not addressed simultaneously.

Previous research on the topic has often approached learning environments from a narrow perspective and relied predominantly on quantitative methods. To gain a more comprehensive understanding of the relational and multidimensional nature of learning environments, future research should employ diverse methodologies and consider multiple perspectives.