Informaation lisääntymisen vaikutukset yksilön arkielämän päätöksentekoon : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkoituksena on selvittää jatkuvasti eri muotoisena ja eri kanavissa lisääntyvän informaation määrän vaikutuksia ihmisen jokapäiväisen arkielämän päätöksentekoon, sekä koota yhteen keinoja, joiden avulla yksilö kykenee hallitsemaan suuria tietomääriä päätöksenteossaan. Tutkielmassa keskeisinä kysymyksinä ovat ”millaisia vaikutuksia informaation lisääntymisellä on yksilön päätöksentekoon?” sekä ”miten informaation lisääntymisen haittoja yksilön päätöksentekoon voi vähentää?”.

Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, jotta voitiin koota yhteen aihetta kuvaava otos aiemmin tehdystä tieteellisestä tutkimuksesta ja sen perusteella muodostaa tutkimuskysymyksiin nojautuen suhde informaation lisääntymisen ja ihmisen arkisen päätöksenteon välille. Tutkielma pohjautuu pääosin tieteellisiin julkaisuihin, jotka edustavat informaatiotutkimuksen, päätöksentekotieteiden, taloushallinnon sekä kasvatustieteiden tieteenaloja.

Merkittävimpänä tuloksena informaation lisääntymisen vaikutuksista yksilön päätöksentekoon nousi esiin se, että suurempi määrä tietoa tai erilaisia vaihtoehtoja, joista valita, ei lähtökohtaisesti helpota yksilön päätöksentekoa vaan päinvastoin hankaloittaa sitä. Mitä enemmän yksilöllä on informaatiota, jonka pohjalta muodostaa päätöksensä, sitä todennäköisempää on, että tehty päätös perustuu tietoisesti supistettuun ja näin ollen vaillinaiseen tietoon. Päätöksenteko on suurten tietomäärien myötä myös hitaampaa, sisältää eri vaihtoehtojen hyvien ja huonojen puolien jahkailua sekä prosessiin ja lopputulokseen liittyvää epävarmuutta, ja voi päättyä joko viivästyneeseen päätökseen tai yksilön lamaantumiseen, jolloin päätös jää kokonaan tekemättä. Tutkielmassa tunnistettiin useita keinoja, joilla informaation lisääntymisen aiheuttaman informaatiotulvan haitallisia vaikutuksia yksilön päätöksenteolle voidaan pyrkiä vähentämään. Merkittävimpiä näistä olivat yksilön omat kognitiiviset valmiudet kerätä, järjestellä, tallentaa ja käyttää saamaansa tietoa sekä kyky arvioida tietoa kriittisesti. Yksilön ymmärrys niin omasta kuin ympäröivästäkin informaatiokentästä tiivistyy informaatiolukutaidoksi, joka on keskeinen tekijä informaatiotulvan keskellä selviämisessä.

Kokonaisuudessaan tutkielma osoitti, että informaation lisääntyminen on merkittävä ongelma nykyiselle digitaaliselle tietoyhteiskunnalle, kun tietoa on jatkuvasti saatavilla monessa eri formaatissa, lähteissä ja kanavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Pystyäkseen käyttämään tarjolla olevaa tietoa hyödykseen jokapäiväisessä päätöksenteossa ilman haittavaikutuksia, yksikön on hyvä tukeutua erinäisiin tiedonhallintakeinoihin.