Terveydenlukutaidon yhteys koulupoissaoloihin toisen asteen opiskelijoilla

Abstract

Koulutus on keskeinen nuorten terveyttä määrittävä tekijä. Koulupoissaolojen määrä on lisääntynyt ja niihin on alettu kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne vaikuttavat oppimiseen, opintojen etenemiseen, jatko-opintoihin ja työuraan. Lisäksi koulupoissaolot voivat heikentää lapsen ja nuoren sosiaalisten taitojen ja tunne-elämän kehittymistä ja ne ovat yhteydessä merkittäviin mielenterveyden ja fyysisen hyvinvoinnin haasteisiin. Koulupoissaolot voivat johtaa opintojen keskeyttämiseen ja lisätä syrjäytymisriskiä. Terveydenlukutaito on tärkeä voimavara, joka tukee yksilön kykyä tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevia valintoja. Nuorten terveydenlukutaidon tason seuraaminen ja terveydenlukutaitoon yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta väestöryhmien välisiä terveydenlukutaidon eroja voidaan kaventaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenlukutaidon ja koulupoissaolojen välistä yhteyttä toisen asteen opiskelijoilla. Aineistona käytettiin vuonna 2016 kerättyä MetLoFin-tutkimuksen aineistoa. Poissaoloja mitattiin vastaajien itsearvioinnilla sairauspoissaolojen ja luvattomien poissaolojen määrästä. Terveydenlukutaitoa mitattiin Health Literacy for School-aged Children (HLSAC) mittarilla, johon sisältyi kymmenen terveyteen liittyvää väittämää. Näiden kymmenen väittämän vastauksista muodostettiin summamuuttuja, jonka saamat arvot jaettiin kolmeen luokkaan, hyvä, keskitaso ja heikko. Tilastollisissa tarkasteluissa käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliö -testiä ja muita epäparametrisia testejä sekä binääristä logistista regressiota. Tulosten perusteella heikko subjektiivinen terveydenlukutaito oli yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen ja luvattomien poissaolojen esiintymiseen. Keskitason ja hyvän terveydenlukutaidon välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Taustamuuttujista kimppakämpässä tai opiskelija-asuntolassa asuminen verrattuna vanhempien kanssa asumiseen, viimeisen puolen aikana esiintyneet fyysiset oireet, kuten päänsärky tai vatsakipu, pitkäaikainen sairaus tai vamma, säännöllinen lääkitys, se, että oli käynyt kouluterveydenhoitajan vastaanotolla ikäkausitarkastuksen lisäksi kerran tai useammin ja että meni nukkumaan klo 23 jälkeen olivat yhteydessä suurempaan sairauspoissaolojen esiintymiseen. Korkeampi peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo, se, että ei ollut lainkaan vaikeuksia saada rahoja riittämään, koulupsykologin vastaanotolla kaksi kertaa tai useammin lukuvuoden aikana käyminen sekä se, että kertoi tulleensa kiusatuksi olivat yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen esiintymiseen. Naissukupuoli, vanhempi ikä, opiskelussa koetut vaikeudet, ansiotyön tekeminen vähintään kerran viikossa, viimeisen puolen aikana esiintyneet fyysiset oireet, kuten päänsärky tai vatsakipu, se, että meni nukkumaan klo 22.30 tai sen jälkeen ja heräsi klo 7.30 tai sen jälkeen sekä kiusaajana toimiminen olivat yhteydessä suurempaan luvattomien poissaolojen esiintymiseen. Se, että ei ollut lainkaan tai oli jonkin verran vaikeuksia saada rahat riittämään verrattuna siihen, että oli erittäin tai melko paljon vaikeuksia saada rahat riittämään ja se, että kertoi tulleensa kiusatuksi olivat yhteydessä vähäisempään luvattomien poissaolojen esiintymiseen. Tulosten monitulkinnallisuuden ja aiheen tärkeyden vuoksi terveydenlukutaidon ja koulupoissaolojen välistä yhteyttä on tärkeää tutkia lisää. Terveydenlukutaitoa olisi suositeltavaa mitata sellaisella mittarilla, joka yhdistää subjektiivisen ja objektiivisen terveydenlukutaidon. Poissaolojen määrän selvittäminen esimerkiksi oppilaitosten tietojärjestelmistä lisäisi luotettavuutta itseraportointiin verrattuna. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten helposti saavutettavat kouluterveydenhuollon palvelut, säännöllisen unirytmin tukeminen ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, voivat vähentää poissaoloja ja edistää nuorten sosioemotionaalista hyvinvointia.