Myötätuntoteot kolmessa alle kolmivuotiaille suunnatussa lastenkuvakirjasarjassa: ”Tulehan, pikkutyyppi. Vaihdetaan kuivaa ylle.”
Vihava, Melissa (2026)
Vihava, Melissa
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604173983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604173983
Tiivistelmä
Myötätunto on universaali ilmiö, ja jo aivan pienimmätkin lapset tuntevat myötätuntoa. Myötätunto on olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa ja keskeinen elämässä tarvittava taito. Lisääntyneen myötätuntotutkimuksen myötä on havaittu myötätuntoisten tekojen vähenevän lapsen kasvaessa, noin kolmen (3) ikävuoden tienoilla. Lisäksi aikuisen esimerkillä ja myötätuntotekojen mallintamisella on havaittu olevan merkittävä rooli myötätunnon kehittymisessä. Tutkimukseni perustuu ajatukseen lastenkirjallisuuden tärkeydestä osana tunnetaitojen oppimista ja siten myös myötätuntoisten tekojen mallintamisesta alle kolmivuotiaille lapsille.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu myötätunnon ja kuvakirjatutkimuksen aiheista. Määrittelen myötätunnon ja myötätuntoteon sekä kerron sen kehittymisestä neuropsykologisen lähestymistavan kautta sekä varhaiskasvatuksessa havaitun myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Lisäksi huomioin moniaistisuuden osana alle kolmivuotiaan lapsen sosioemotionaalista kehitystä. Kuvakirja nähdään oivallisena tunnetaitojen, kuten myös myötätunnon, oppimisen välineenä. Tästä huolimatta alle kolmivuotiaille suunnattua tarinallista kirjallisuutta on tutkittu vasta hyvin vähän.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa on hermeneuttinen fenomenologia. Tutkimuskysymykseni on ”Millaisina myötätuntoteot näyttäytyvät alle kolmivuotiaille suunnattujen tarinallisten kuvakirjasarjojen tekstissä ja kuvituksessa?” ja sen alakysymykset ovat ”Millaisia myötätuntotekoja kirjoista löytyy?” ja ”Millaisissa rooleissa myötätuntotekojen tekijät ja kohteet kirjoissa ovat?”. Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta (3) alle kolmivuotiaille suunnatusta lastenkirjasarjasta: Liisa Kallion ja Eppu Nuotion OHO-kirjasarjasta, Nina Pirhosen Leo Leijona -kirjasarjasta sekä Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Miu-kirjasarjan viidestä (5) ensimmäisestä kirjasta. Vastauksia tutkimuskysymyksiin hain tekstin osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä ja kuvituksen analysoin visuaalista sisällönanalyysiä mukaillen.
Jaottelin tekstistä löytyneet myötätuntoteot ihmisen viiden (5) perusaistin mukaan auditiivisiin, taktiilisiin, visuaalisiin, gustatorisiin ja olfaktorisiin myötätuntotekoihin. Tekstistä löytyi eniten auditiivisiin myötätuntotekoihin lukeutuvaa myötätuntoista puhetta sekä taktiilisiin myötätuntotekoihin kuuluvaa haptiikkaa eli kosketuskäyttäytymistä. Kuvien myötätuntoteot jaottelin haptisiin ja kineettisisiin. Kirjojen kuvituksesta yleisin myötätuntoisen toiminnan muoto oli haptiikka-kategoriaan lukeutuva syli. Kirjoista löytyneet myötätuntoteot olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samanlaisia kuin tutkimusten mukaan oikeassa elämässäkin. Myötätuntotekojen kohteena oli sekä tekstin että kuvien osalta yhtä (1) poikkeusta lukuun ottamatta aina lapsi. Yhtäkään kertaa myötätuntoa ei osoitettu aikuista kohtaan, ei lapsen eikä aikuisen toimesta.
This study concentrates on how the acts of compassion are visionalized in three (3) Finnish picturebook series aimed for under three-year-old children. Liisa Kallio and Eppu Nuotio’s OHO series, Nina Pirhonen’s Leo Leijona series, and the first five (5) books of Julia Pöyhönen and Heidi Livingston’s Miu series create the material for the current research. The research specifically investigates the descriptions, objects and subjects of the acts of compassion in the picture book series’ text and pictures. The methodology of the research was mainly qualitative, with hints of quantitative methods (data quantification). Thus, hermeneutic phenomenology was used as the research approach.
The analysis was carried out using deductive content analysis on the text and visual content analysis on the pictures, guided by one (1) main research question and two (2) subquestions. The main question was: How do acts of compassion appear in the text and illustrations of story-based picturebook series aimed for under three-year-old children? The subquestions were: (1) What kinds of acts of compassion can be found in books? and (2) What roles do the objects and subjects of acts of compassion play in the books?
The acts of compassion found in the text were divided into auditory, tactile, visual, gustatory and olfactory acts of compassion according to the five (5) basic human senses. The most common act of compassion found in the text was compassionate speech, which is classified as auditory acts of compassion. Also, compassionate touch, as a tactile act of compassion, was common. I divided the acts of compassion in the pictures into haptic and kinetic. The most common form of compassionate action in the illustrations of the books was being held, which is classified as a haptic act of compassion. The acts of compassion found in the books were, with a few exceptions, similar to what studies have shown in real life. The object of the acts of compassion in both the text and the pictures was always a child, with one (1) exception. Not once was compassion shown towards an adult, neither by a child nor by an adult. This study offers a new perspective on research related to acts of compassion in children under the age of three (3) from the perspective of narrative children's literature.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu myötätunnon ja kuvakirjatutkimuksen aiheista. Määrittelen myötätunnon ja myötätuntoteon sekä kerron sen kehittymisestä neuropsykologisen lähestymistavan kautta sekä varhaiskasvatuksessa havaitun myötätuntokulttuurin näkökulmasta. Lisäksi huomioin moniaistisuuden osana alle kolmivuotiaan lapsen sosioemotionaalista kehitystä. Kuvakirja nähdään oivallisena tunnetaitojen, kuten myös myötätunnon, oppimisen välineenä. Tästä huolimatta alle kolmivuotiaille suunnattua tarinallista kirjallisuutta on tutkittu vasta hyvin vähän.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa on hermeneuttinen fenomenologia. Tutkimuskysymykseni on ”Millaisina myötätuntoteot näyttäytyvät alle kolmivuotiaille suunnattujen tarinallisten kuvakirjasarjojen tekstissä ja kuvituksessa?” ja sen alakysymykset ovat ”Millaisia myötätuntotekoja kirjoista löytyy?” ja ”Millaisissa rooleissa myötätuntotekojen tekijät ja kohteet kirjoissa ovat?”. Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta (3) alle kolmivuotiaille suunnatusta lastenkirjasarjasta: Liisa Kallion ja Eppu Nuotion OHO-kirjasarjasta, Nina Pirhosen Leo Leijona -kirjasarjasta sekä Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Miu-kirjasarjan viidestä (5) ensimmäisestä kirjasta. Vastauksia tutkimuskysymyksiin hain tekstin osalta deduktiivisella sisällönanalyysillä ja kuvituksen analysoin visuaalista sisällönanalyysiä mukaillen.
Jaottelin tekstistä löytyneet myötätuntoteot ihmisen viiden (5) perusaistin mukaan auditiivisiin, taktiilisiin, visuaalisiin, gustatorisiin ja olfaktorisiin myötätuntotekoihin. Tekstistä löytyi eniten auditiivisiin myötätuntotekoihin lukeutuvaa myötätuntoista puhetta sekä taktiilisiin myötätuntotekoihin kuuluvaa haptiikkaa eli kosketuskäyttäytymistä. Kuvien myötätuntoteot jaottelin haptisiin ja kineettisisiin. Kirjojen kuvituksesta yleisin myötätuntoisen toiminnan muoto oli haptiikka-kategoriaan lukeutuva syli. Kirjoista löytyneet myötätuntoteot olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samanlaisia kuin tutkimusten mukaan oikeassa elämässäkin. Myötätuntotekojen kohteena oli sekä tekstin että kuvien osalta yhtä (1) poikkeusta lukuun ottamatta aina lapsi. Yhtäkään kertaa myötätuntoa ei osoitettu aikuista kohtaan, ei lapsen eikä aikuisen toimesta.
This study concentrates on how the acts of compassion are visionalized in three (3) Finnish picturebook series aimed for under three-year-old children. Liisa Kallio and Eppu Nuotio’s OHO series, Nina Pirhonen’s Leo Leijona series, and the first five (5) books of Julia Pöyhönen and Heidi Livingston’s Miu series create the material for the current research. The research specifically investigates the descriptions, objects and subjects of the acts of compassion in the picture book series’ text and pictures. The methodology of the research was mainly qualitative, with hints of quantitative methods (data quantification). Thus, hermeneutic phenomenology was used as the research approach.
The analysis was carried out using deductive content analysis on the text and visual content analysis on the pictures, guided by one (1) main research question and two (2) subquestions. The main question was: How do acts of compassion appear in the text and illustrations of story-based picturebook series aimed for under three-year-old children? The subquestions were: (1) What kinds of acts of compassion can be found in books? and (2) What roles do the objects and subjects of acts of compassion play in the books?
The acts of compassion found in the text were divided into auditory, tactile, visual, gustatory and olfactory acts of compassion according to the five (5) basic human senses. The most common act of compassion found in the text was compassionate speech, which is classified as auditory acts of compassion. Also, compassionate touch, as a tactile act of compassion, was common. I divided the acts of compassion in the pictures into haptic and kinetic. The most common form of compassionate action in the illustrations of the books was being held, which is classified as a haptic act of compassion. The acts of compassion found in the books were, with a few exceptions, similar to what studies have shown in real life. The object of the acts of compassion in both the text and the pictures was always a child, with one (1) exception. Not once was compassion shown towards an adult, neither by a child nor by an adult. This study offers a new perspective on research related to acts of compassion in children under the age of three (3) from the perspective of narrative children's literature.
