Virheistä oppimisen keinot rakennusalan organisaatioissa

Abstract

Virheistä oppiminen on infrarakentamisen projektilähtöisille organisaatioille tärkeä keino samojen virheiden välttämiseksi sekä kilpailuedun saavuttamiseksi toimintatapoja uudistamalla. Rakennusalalla on tunnistettu haasteita virheistä oppimisessa virheiden estämiseen painottuvan kulttuurin sekä puutteellisten organisaation oppimisen keinojen takia. Työn tutkimusongelma keskittyy virheiden positiivisen vaikutuksen, eli oppimisen edistämiseen. Päätutkimuskysymys on, millä keinoilla virheistä voidaan oppia infra-alan projektilähtöisissä organisaatioissa. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla löydettiin 13 tutkimusartikkelia. Aineistoon valikoitui artikkeleita, joissa esitellään rakennusalan ja projektilähtöisten organisaatioiden oppimisen keinoja. Tutkimuksessa korostuvat kulttuurilliset keinot sekä oppimiskokemuksen prosessiin perustuvat keinot. Tutkimuksen aihe rajattiin organisaatiotason oppimiseen projektilähtöisissä organisaatioissa ja rakennusyrityksiin, jotka toteuttavat sekä hankinta- ja suunnitteluvaiheen että rakennusvaiheen. Tuloksissa havaittiin virheistä oppimisen keinoja, jotka jaoteltiin Syllk-mallin tasojen mukaisesti oppimisen mahdollistajiksi. Mallin avulla keinot voidaan jakaa kuuteen oppimisen tasoon, jotka ovat kulttuuri, sosiaalinen, oppiminen, teknologia, prosessit ja infrastruktuuri. Mahdollistajina löydetyt keinot toimivat kahden oppimisprosessin tukena. Soveltavan prosessin tieto liikkuu organisaatiotasolta projektitasolle ja levittävän prosessin tieto projektitasolta organisaatiotasolle. Tuloksissa virheistä oppimisen keinoja sovellettiin hankinta- ja suunnittelu- sekä rakennusvaiheeseen. Hankinta- ja suunnitteluvaiheessa korostuivat soveltamisen oppimisprosessia edistävät keinot, kun taas rakennusvaiheessa levittämisen oppimisprosessia edistävät keinot. Keskeisiä keinoja ovat oppimiskokemusten tietokannat, kulttuurin edistäminen sekä oppimiskokemusten kirjaaminen virheistä. Tutkimuksen tulosten avulla organisaatiot voivat arvioida omia virheistä oppimisen keinojaan. Organisaatiot voivat tutkia synteesin perusteella, onko heillä jokaisen prosessimallin tasossa mahdollistajia, eli keinoja, joilla oppimiskokemus läpäisee tason. Tutkimuksesta löydettiin useita ehdotuksia jatkotutkimuksen aiheelle, kuten oppimisen keinojen korrelaatio organisaation oppimiselle tai keinojen käytettävyys.