Muutosvalmiuden ja osaamisen merkitys IoT-teknologian käyttöönotossa valmistavassa teollisuudessa
Tähtinen, Arvo (2026)
Tähtinen, Arvo
2026
Teknis-taloudellinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business and Technology Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-05-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604163961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604163961
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys organisaation muutosvalmiudella ja henkilöstön osaamisella on IoT-teknologioiden käyttöönotossa valmistavassa teollisuudessa. Aihe on ajankohtainen ja merkittävä, sillä IoT-teknologiat mahdollistavat tuotannon tehostamisen sekä tukevat päätöksentekoa. Teknologian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin organisaatiolta valmiutta muutoksen toteuttamiseen ja henkilöstöltä riittäviä kyvykkyyksiä sopeutua uuteen toimintaympäristöön. Tutkimuksessa keskityttiin tunnistamaan IoT:n käyttöönoton keskeiset haasteet, keskittyen muutosvalmiuden ja henkilöstön osaamisen merkitykseen. Erityisesti tarkasteltiin, miten nämä tekijät vuorovaikuttavat teknologian ja organisaation yhteensopivuuden kanssa ja vaikuttavat IoT:n käyttöönoton onnistumiseen valmistavan teollisuuden kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, noudattaen Finkin (2014) seitsemänvaiheista mallia. Aineistohaku suoritettiin IoT:n käyttöönottoon, valmistavaan teollisuuteen, organisaation muutosvalmiuteen sekä henkilöstön osaamiseen liittyvillä hakutermeillä. Kirjallisuuskatsauksessa käytetty aineisto koostui pääosin vuoden 2020 jälkeen julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista ja case-tutkimuksista. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin tutkimuksen keskeisiä käsitteitä IoT:n toimialakohtaisen tarkastelun kautta sekä esiteltiin teoreettisena pohjana käytettävä HOT-fit-malli ja organisaation muutosvalmiuden teoria.
Tutkimustulosten analyysissä esitellään IoT-teknologioiden käyttöönoton yleiset haasteet, jotka liittyvät teknologiseen yhteensopivuuteen, tietoturvaan, olemassa olevien järjestelmien integrointiin sekä organisaation kulttuuriin ja strategiaan. Tutkimuksessa tunnistettiin, että organisaation muutosvalmius ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa käyttöönotossa. Muutokseen sitoutuminen ja muutospystyvyys vahvistavat kykyä omaksua uusia teknologioita ja hallita käyttöönoton monimutkaisuutta.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös keinoja vahvistaa muutosvalmiutta ja osaamista, kuten selkeän strategisen vision luonti, ylimmän johdon aktiivinen sitoutuminen, henkilöstön koulutus sekä pilot-projektit uuden teknologian testaukseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että IoT-teknologioiden onnistunut käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa teknologiset, organisatoriset ja inhimilliset tekijät otetaan huomioon.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, noudattaen Finkin (2014) seitsemänvaiheista mallia. Aineistohaku suoritettiin IoT:n käyttöönottoon, valmistavaan teollisuuteen, organisaation muutosvalmiuteen sekä henkilöstön osaamiseen liittyvillä hakutermeillä. Kirjallisuuskatsauksessa käytetty aineisto koostui pääosin vuoden 2020 jälkeen julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista ja case-tutkimuksista. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin tutkimuksen keskeisiä käsitteitä IoT:n toimialakohtaisen tarkastelun kautta sekä esiteltiin teoreettisena pohjana käytettävä HOT-fit-malli ja organisaation muutosvalmiuden teoria.
Tutkimustulosten analyysissä esitellään IoT-teknologioiden käyttöönoton yleiset haasteet, jotka liittyvät teknologiseen yhteensopivuuteen, tietoturvaan, olemassa olevien järjestelmien integrointiin sekä organisaation kulttuuriin ja strategiaan. Tutkimuksessa tunnistettiin, että organisaation muutosvalmius ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa käyttöönotossa. Muutokseen sitoutuminen ja muutospystyvyys vahvistavat kykyä omaksua uusia teknologioita ja hallita käyttöönoton monimutkaisuutta.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös keinoja vahvistaa muutosvalmiutta ja osaamista, kuten selkeän strategisen vision luonti, ylimmän johdon aktiivinen sitoutuminen, henkilöstön koulutus sekä pilot-projektit uuden teknologian testaukseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että IoT-teknologioiden onnistunut käyttöönotto edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa teknologiset, organisatoriset ja inhimilliset tekijät otetaan huomioon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11870]
