Naisten virkakelpoisuuden puoltaminen ja vastustaminen valtiopäivillä: Tapauskohtainen katselmus lakiehdotukseen naisen kelpoisuudesta valtionvirkaan

Abstract

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan naisten virkakelpoisuuden historiaa. Tutkimuksessa otetaan tapauskohtainen perspektiivi aiheeseen tutkimalla, millaista keskustelua lakiehdotuksesta naisen valtionvirkakelpoisuutta koskien on käyty vuonna 1925 Suomen valtiopäivillä. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen siitä, millaisilla argumenteilla kansanedustajat ovat puoltaneet ja vastustaneet lakiehdotusta. Kyseinen tutkimuskysymys esimerkiksi havainnollistaa, kuinka naisiin on 1920-luvulla suhtauduttu sekä sitä, mitä valtion-virkakelpoisuuden saavuttaminen on 1920-luvulla vaatinut. Analysoitavat argumentit ovat tutkimuksessa jaettu tekijän tulkinnan mukaan teemakokonaisuuksiin. Nämä teemakokonaisuudet tässä tutkielmassa ovat biologiset ominaisuudet, kerrytetty pätevyys, muihin valtioihin vertailu ja valtion etu. Osatutkimuskysymyksenä tutkielmassa tulkitaan, selittääkö tietynlaiset jakolinjat toimijoiden jakaantumisen lakiehdotuksen puoltajiin tai vastustajiin. Tutkielmassa tarkasteltavat jakolinjat ovat kansanedustajan edustama eduskuntaryhmä sekä sukupuoli.

Tutkimus toteutuu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin ja aineiston jäsentämiseksi on käytetty teemoittelua, joka on aineistolähtöistä. Lisäksi lähilukeminen on tutkimukselle olennaista. Lähdeaineistona toimii Valtiopäiväasiakirjojen pöytäkirjat I ja II vuodelta 1925, josta tulkittavat kaksitoista puheenvuoroa on etsitty. Osatutkimuskysymykseen vastauksia etsitään esimerkiksi eduskuntaryhmien puolueohjelmien kautta. Analysoimisessa teoreettis-metodologisessa viitekehyksessä on toiminut diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin tavoin tutkimuksessa analysoidaan, kuinka kansanedustajien puheenvuorot ovat rakentaneet sosiaalista todellisuutta. Puheenvuorojen myötä lainsäädännöstä muodostui tietynlainen, ja kansanedustajien argumentointi rakensi naiskäsitystä. Tutkimuskirjallisuus taustoittaa aihetta sekä toimii tekijän tulkintojen tukena. Hyödynnetty tutkimuskirjallisuus keskittyy naishistoriaan sekä jotkut jopa tarkasteltavaan lakiehdotukseen, mutta eri näkökulma erottaa tämän tutkielman tutkimuskentän muista teoksista.

Tutkielman viimeisessä luvussa kootaan yhteen analyysin johtopäätökset. Johtopäätöksissä todetaan, että puoltavia argumentteja oli vastustavia enemmän. Puoltavia argumentteja löytyy jokaisesta tutkielman teemakokonaisuudesta. Lakiehdotusta puolustettiin siis kerrytetyllä pätevyydellä, valtion edulla, muiden valtioiden lakisäädöksillä ja biologisten ominaisuuksien eroavaisuuden mitätöimisellä. Vastustavat argumentit keskittyivät biologisiin ominaisuuksiin sekä valtion etuun. Kansanedustajan edustamalla puolueella sekä sukupuolella todetaan myös olevan vaikutus siihen, oliko edustaja puoltavalla vai vastustavalla kannalla. Lakiehdotusta puolsivat puheenvuorolla erityisesti naiskansanedustajat. Kannatusta tuli puolueilta, jotka olivat puolueohjelmissaan painottaneet sukupuolten tasa-arvoa ja jotka sijoittuivat tutkielmaan kuuluneista eduskuntaryhmistä Suomen poliittisella kartalla enemmän vasemmalle.