Kohti inklusiivista esiopetusta : Inkluusion ilmeneminen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuosien 2000–2025 välisenä aikana
Mattila, Sanna (2026)
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604133865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604133865
Tiivistelmä
Inklusiivisuus on yksi tämän hetken keskeisimmistä tavoitteista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Vuonna 2025 toteutettu esi- ja perusopetuksen lakiuudistus korosti tätä pyrkimystä entisestään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella inkluusion ilmenemistä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuosien 2000 ja 2025 välisenä aikana. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten inkluusion ilmeneminen on muuttunut tarkastelujakson aikana opetussuunnitelmissa. Tarkastelujakso piti sisällään neljä joko kokonaan uudistettua tai päivitettyä versiota esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Suunnitelmat on julkaistu vuosina 2000, 2010, 2014 ja 2025.
Tutkimuksen aihe on paitsi ajankohtainen, myös merkityksellinen siitä syystä, että tarkastelemalla opetussuunnitelmia sekä nykyhetken että historian osalta, voimme paremmin ymmärtää opetussuunnitelmien sisältöjen muutosta. Historiaa tarkastelemalla meidän on siis helpompi nähdä, missä tilanteessa olemme tällä hetkellä ja mitkä eri tekijät ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen. Tämä ymmärrys puolestaan auttaa myös tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamisessa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissä hyödynnettiin index for inclusion -mallia. Mallissa inklusiivisen kouluyhteisön kehitystä tarkastellaan inklusiivisten periaatteiden, inklusiivisen kulttuurin sekä inklusiivisten käytäntöjen kautta. Malli soveltuu hyvin myös opetussuunnitelmien analyysiin. Aineistoa rajattiin siten, että tarkastelu kohdistui opetussuunnitelmien arvoihin, tehtäviin, tavoitteisiin, periaatteisiin ja toimintakulttuuriin liittyviin lukuihin, koska toteutuessaan inkluusion tulisi ilmetä juuri näissä sisällöissä.
Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusion ilmeneminen on systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisesti vahvistunut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Inklusiivisen toimintatavan velvoittavuutta on lisätty inklusiivisia periaatteita tarkentamalla sekä vahvistamalla niiden ilmaisutapaa. Tarkastelujakson aikana inklusiivisuus on vähitellen tuotu osaksi esiopetuksen toimintakulttuuria. Inklusiivisuus on kirjattu viimeisimpään opetussuunnitelmaan laaja-alaisena koko yhteisöä koskevana toimintatapana, joka perustuu ennen kaikkea arvoihin ja asenteisiin. Se, että inkluusiokirjausten painopiste on vähitellen siirtynyt pois lapsesta ja hänen oppimiseensa liittyvistä tavoitteista, kohti aikuisten toimintaa ja koko yhteisön hyvinvointia, mahdollistaa inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämisen aiempaa selkeämmin määriteltyjen tavoitteiden avulla. Myös inklusiivisten periaatteiden vahvistuminen ja ilmaisutavan velvoittavuuden lisääntyminen tukevat tätä pyrkimystä. Haasteena voidaan edelleen nähdä inkluusion käsitteen tulkinnanvaraisuus, koska inkluusion käsitettä ei viimeisimmässäkään opetussuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna 2025 määritelty selkeästi.
Inclusivity is currently one of the key objectives of the Finnish education system, and the 2025 legislative reform concerning pre-primary and basic education further underscored this aim. The purpose of this study was to examine how inclusion manifested in the National Core Curriculum for Pre-Primary Education between 2000 and 2025. In addition, the study investigated how the ways in which inclusion is articulated in the curriculum have changed over the period under review. The time frame comprised four versions of the core curriculum that were either comprehensively revised or updated and published in 2000, 2010, 2014 and 2025.
The topic is not only timely but also significant, as examining curricula from both contemporary and historical perspectives enables a more nuanced understanding of how curricular content changes over time. A historical perspective makes it easier to identify the present situation and to recognize the various factors that have contributed to it. Such understanding also supports the identification of future directions.
This qualitative study employed theory-driven content analysis. The analysis drew on the Index for Inclusion framework, which conceptualizes the development of an inclusive school community through inclusive principles, inclusive culture and inclusive practices. The framework is also well suited to curriculum analysis. The data were delimited to sections addressing values, purposes, objectives, principles, and operational culture, as inclusion – when realized – should be reflected particularly in these areas.
The findings indicate that the manifestation of inclusion has strengthened systematically and purposefully in the National Core Curriculum for Pre-Primary Education. The binding nature of inclusive approaches has been increased by specifying inclusive principles and by strengthening the way they are articulated. Over the period under review, inclusivity has gradually been embedded in the operational culture of pre-primary education. In the most recent curriculum, inclusivity is framed as a board, community-wide approach grounded primarily in values and attitudes. The gradual shift in emphasis from the child and learning-related aims towards adults´ practices and the wellbeing of the entire community enables the development of an inclusive operational culture through more clearly defined objectives. The strengthening of inclusive principles and the increasingly obligatory tone of their formulation further supports this development. A continuing challenge, however, is the interpretive ambiguity of the concept of inclusion, as it was not explicitly defined even in the 2025 curriculum update.
Tutkimuksen aihe on paitsi ajankohtainen, myös merkityksellinen siitä syystä, että tarkastelemalla opetussuunnitelmia sekä nykyhetken että historian osalta, voimme paremmin ymmärtää opetussuunnitelmien sisältöjen muutosta. Historiaa tarkastelemalla meidän on siis helpompi nähdä, missä tilanteessa olemme tällä hetkellä ja mitkä eri tekijät ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen. Tämä ymmärrys puolestaan auttaa myös tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamisessa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissä hyödynnettiin index for inclusion -mallia. Mallissa inklusiivisen kouluyhteisön kehitystä tarkastellaan inklusiivisten periaatteiden, inklusiivisen kulttuurin sekä inklusiivisten käytäntöjen kautta. Malli soveltuu hyvin myös opetussuunnitelmien analyysiin. Aineistoa rajattiin siten, että tarkastelu kohdistui opetussuunnitelmien arvoihin, tehtäviin, tavoitteisiin, periaatteisiin ja toimintakulttuuriin liittyviin lukuihin, koska toteutuessaan inkluusion tulisi ilmetä juuri näissä sisällöissä.
Tutkimuksessa havaittiin, että inkluusion ilmeneminen on systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisesti vahvistunut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Inklusiivisen toimintatavan velvoittavuutta on lisätty inklusiivisia periaatteita tarkentamalla sekä vahvistamalla niiden ilmaisutapaa. Tarkastelujakson aikana inklusiivisuus on vähitellen tuotu osaksi esiopetuksen toimintakulttuuria. Inklusiivisuus on kirjattu viimeisimpään opetussuunnitelmaan laaja-alaisena koko yhteisöä koskevana toimintatapana, joka perustuu ennen kaikkea arvoihin ja asenteisiin. Se, että inkluusiokirjausten painopiste on vähitellen siirtynyt pois lapsesta ja hänen oppimiseensa liittyvistä tavoitteista, kohti aikuisten toimintaa ja koko yhteisön hyvinvointia, mahdollistaa inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämisen aiempaa selkeämmin määriteltyjen tavoitteiden avulla. Myös inklusiivisten periaatteiden vahvistuminen ja ilmaisutavan velvoittavuuden lisääntyminen tukevat tätä pyrkimystä. Haasteena voidaan edelleen nähdä inkluusion käsitteen tulkinnanvaraisuus, koska inkluusion käsitettä ei viimeisimmässäkään opetussuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna 2025 määritelty selkeästi.
Inclusivity is currently one of the key objectives of the Finnish education system, and the 2025 legislative reform concerning pre-primary and basic education further underscored this aim. The purpose of this study was to examine how inclusion manifested in the National Core Curriculum for Pre-Primary Education between 2000 and 2025. In addition, the study investigated how the ways in which inclusion is articulated in the curriculum have changed over the period under review. The time frame comprised four versions of the core curriculum that were either comprehensively revised or updated and published in 2000, 2010, 2014 and 2025.
The topic is not only timely but also significant, as examining curricula from both contemporary and historical perspectives enables a more nuanced understanding of how curricular content changes over time. A historical perspective makes it easier to identify the present situation and to recognize the various factors that have contributed to it. Such understanding also supports the identification of future directions.
This qualitative study employed theory-driven content analysis. The analysis drew on the Index for Inclusion framework, which conceptualizes the development of an inclusive school community through inclusive principles, inclusive culture and inclusive practices. The framework is also well suited to curriculum analysis. The data were delimited to sections addressing values, purposes, objectives, principles, and operational culture, as inclusion – when realized – should be reflected particularly in these areas.
The findings indicate that the manifestation of inclusion has strengthened systematically and purposefully in the National Core Curriculum for Pre-Primary Education. The binding nature of inclusive approaches has been increased by specifying inclusive principles and by strengthening the way they are articulated. Over the period under review, inclusivity has gradually been embedded in the operational culture of pre-primary education. In the most recent curriculum, inclusivity is framed as a board, community-wide approach grounded primarily in values and attitudes. The gradual shift in emphasis from the child and learning-related aims towards adults´ practices and the wellbeing of the entire community enables the development of an inclusive operational culture through more clearly defined objectives. The strengthening of inclusive principles and the increasingly obligatory tone of their formulation further supports this development. A continuing challenge, however, is the interpretive ambiguity of the concept of inclusion, as it was not explicitly defined even in the 2025 curriculum update.