Osakeomistuksista poikkeavan SVOP-varojenjaon verotus
Paakkola, Pauli (2026)
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604133862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604133862
Tiivistelmä
Julkisesti noteeraamattomien osakeyhtiöiden minimiosakepääomavaatimuksen poistuttua sijoitukset niin sanottuun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) ovat yleistyneet. Näin ollen myös rahaston varojenjaon verotuskysymykset ovat tulleet yhä kiinnostavammiksi. Varojenjaon verotussääntelyyn on otettu ensisijaiseksi lähestymistavaksi kohtelu osinkotulona saajan verotuksessa. Kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä varojenjakoa voidaan kohdella saajan verotuksessa luovutusvoittoverotuksen tavoin, jolloin osa kohdeyhtiön osakkeiden hankintamenosta on vähennettävissä varojenjaon määrästä, ja täten varojenjako ei usein aiheuta välittömiä veroseuraamuksia saajalleen.
Sen sijaan SVOP-varojenjaon verotuksen kohdistamisesta oikealle verovelvolliselle ei ole säädetty erikseen lainsäädännössämme. Kohdistamisongelman ratkaisu on keskeistä erityisesti tilanteissa, joissa varojenjaosta on sovittu yhtiön osakkeiden omistusosuuksista poikkeavasti.
Tutkielma keskittyy ratkaisemaan SVOP-rahaston varojenjaon kohdistamisongelman tilanteessa, jossa varoja jaetaan SVOP-rahastosta osakeomistuksista poikkeavasti. Lisäksi tutkielmassa käsitellään muita ongelmakohtia SVOP-rahaston varojenjaon verotukseen liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää. Menetelmän avulla tehdään tulkintakannanotto tutkittavan aiheen nykytilasta oikeuslähteiden antaman tiedon avulla. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat tuloverolain SVOP-rahaston varojenjaon verotusta koskevat säännökset, SVOP-rahaston varojenjaon verotusta käsittelevät korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien oikeustapaukset, aiheeseen liittyvä oikeuskirjallisuus ja asiantuntija-artikkelit sekä viranomaisten antamat ohjeistukset.
Tutkielmassa havaittiin, että SVOP-rahaston varojenjaon verotus on osin selkeää, mutta joissain tilanteissa lainsäädännölliset tarkennukset olisivat tarpeellisia verotuskohtelun selkiyttämiseksi. Ongelmakohtia havaittiin liittyen varojenjaon kohdistamistilanteisiin liittyen sekä varojenjaossa muodostuvan veronalaisen tulon laskentaan tilanteissa, joissa varojenjaon saaja on muu taho kuin kohdeyhtiön osakas.
Sen sijaan SVOP-varojenjaon verotuksen kohdistamisesta oikealle verovelvolliselle ei ole säädetty erikseen lainsäädännössämme. Kohdistamisongelman ratkaisu on keskeistä erityisesti tilanteissa, joissa varojenjaosta on sovittu yhtiön osakkeiden omistusosuuksista poikkeavasti.
Tutkielma keskittyy ratkaisemaan SVOP-rahaston varojenjaon kohdistamisongelman tilanteessa, jossa varoja jaetaan SVOP-rahastosta osakeomistuksista poikkeavasti. Lisäksi tutkielmassa käsitellään muita ongelmakohtia SVOP-rahaston varojenjaon verotukseen liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää. Menetelmän avulla tehdään tulkintakannanotto tutkittavan aiheen nykytilasta oikeuslähteiden antaman tiedon avulla. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat tuloverolain SVOP-rahaston varojenjaon verotusta koskevat säännökset, SVOP-rahaston varojenjaon verotusta käsittelevät korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien oikeustapaukset, aiheeseen liittyvä oikeuskirjallisuus ja asiantuntija-artikkelit sekä viranomaisten antamat ohjeistukset.
Tutkielmassa havaittiin, että SVOP-rahaston varojenjaon verotus on osin selkeää, mutta joissain tilanteissa lainsäädännölliset tarkennukset olisivat tarpeellisia verotuskohtelun selkiyttämiseksi. Ongelmakohtia havaittiin liittyen varojenjaon kohdistamistilanteisiin liittyen sekä varojenjaossa muodostuvan veronalaisen tulon laskentaan tilanteissa, joissa varojenjaon saaja on muu taho kuin kohdeyhtiön osakas.