"Kuinka konna kehystetään": Donald Trump -uutisotsikoiden sävyt ja toimijuuden negatiivinen rakentuminen suomalaisessa mediassa
Sormunen, Tuomas (2026)
Sormunen, Tuomas
2026
Media, kulttuuri ja yhteiskunta -maisteriohjelma - Master's Programme in Media, Culture and Society
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604103824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604103824
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, miten Donald Trump rakentuu toimijana suomalaisessa uutisotsikoinnissa. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää, millaisia sävyjä Trumpiin uutisoinnissa liitetään ja millaisin kielellisin sekä narratiivisin keinoin hänen toimijuuttaan kehystetään. Erityinen huomio kohdistuu siihen, missä määrin uutisotsikot rakentavat Trumpista negatiivista, eli niin sanottua konnakuvastoa. Mene-telmällisesti työ yhdistää määrällisen ja laadullisen analyysin. Aineisto, yli 3500 otsikkoa, koostuu suomalaisista uutisotsikoista, jotka on kerätty LianaMonitorin avulla, ja se kattaa Donald Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäiset 100 päivää koskevan uutisoinnin keskeisissä suomalaismedioissa.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa otsikot luokitellaan sävyltään negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin. Luokittelu toteutetaan tekoälyavusteisesti siten, että tekoälyä hyödynnetään analyysin systematisoinnin tukena, mutta lopullinen luokittelu perustuu tutkijan tekemään tulkintaan. Tulokset osoittavat selkeän epäsymmetrian: negatiivinen kehystys dominoi uutisotsikointia, kun taas positiiviset esitykset jäävät marginaalisiksi. Laadullisen kehysanalyysin avulla aineistosta tunnistetaan kehyksiä, joissa Trump rakentuu systemaattisesti uhkan, syyllisyyden, epäpätevyyden, kaaoksen ja luonteen kautta. Otsikot toimivat näin tiivistettyinä tulkintakehyksinä, jotka samanaikaisesti nimeävät ongelman, osoittavat syyllisen ja vihjaavat seurauksista, rakentaen johdonmukaisen ja toistuvan narratiivisen kuvaston, joka ohjaa lukijan tulkintaa jo ennen varsinaisen uutistekstin lukemista.
Tulokset osoittavat, että uutisotsikointi Donald Trumpin tapauksessa ei ole pelkästään sävyltään korostuneen negatiivista, vaan myös rakenteellisesti yhtenäistä tavassaan kehystää toimijaa. Tutkimus nostaa näin esiin kysymyksen journalistisen neutraaliuden käytännön toteutumisesta. Jos toimija esitetään otsikoinnissa toistuvasti konnan roolissa, otsikointi ei välttämättä näyttäydy vain neutraalina tiedonvälityksenä, vaan myös potentiaalisena vallankäytön välineenä, joka voi vaikuttaa yleisön mielikuviin ja julkisen keskustelun suuntaan.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa otsikot luokitellaan sävyltään negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin. Luokittelu toteutetaan tekoälyavusteisesti siten, että tekoälyä hyödynnetään analyysin systematisoinnin tukena, mutta lopullinen luokittelu perustuu tutkijan tekemään tulkintaan. Tulokset osoittavat selkeän epäsymmetrian: negatiivinen kehystys dominoi uutisotsikointia, kun taas positiiviset esitykset jäävät marginaalisiksi. Laadullisen kehysanalyysin avulla aineistosta tunnistetaan kehyksiä, joissa Trump rakentuu systemaattisesti uhkan, syyllisyyden, epäpätevyyden, kaaoksen ja luonteen kautta. Otsikot toimivat näin tiivistettyinä tulkintakehyksinä, jotka samanaikaisesti nimeävät ongelman, osoittavat syyllisen ja vihjaavat seurauksista, rakentaen johdonmukaisen ja toistuvan narratiivisen kuvaston, joka ohjaa lukijan tulkintaa jo ennen varsinaisen uutistekstin lukemista.
Tulokset osoittavat, että uutisotsikointi Donald Trumpin tapauksessa ei ole pelkästään sävyltään korostuneen negatiivista, vaan myös rakenteellisesti yhtenäistä tavassaan kehystää toimijaa. Tutkimus nostaa näin esiin kysymyksen journalistisen neutraaliuden käytännön toteutumisesta. Jos toimija esitetään otsikoinnissa toistuvasti konnan roolissa, otsikointi ei välttämättä näyttäydy vain neutraalina tiedonvälityksenä, vaan myös potentiaalisena vallankäytön välineenä, joka voi vaikuttaa yleisön mielikuviin ja julkisen keskustelun suuntaan.
