Hybridihankkeiden toteutettavuus kaupunkikehittämisessä : CityCen-hankkeen loppuraportti

Abstract

CityCen-hankkeen loppuraportti tarkastelee vaativia hybridihankkeita osana kaupunkikehityksen muutosta, jossa kasvua suunnataan yhä useammin olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen, joukkoliikenteen solmukohtiin ja useita käyttötarkoituksia yhdistäviin kokonaisuuksiin. Raportissa hybridihankkeella tarkoitetaan kiinteistö- ja kaupunkikehityksen kokonaisuutta, jossa asuminen, liike- ja palvelutilat, toimistotilat sekä infrastruktuuri- ja liikennejärjestelyt yhdistyvät samaan fyysiseen, toiminnalliseen ja hallinnolliseen kokonaisuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti kaupunkilähtöiset hankkeet, joissa kehittämisaloite on tullut kaupungilta ja joissa kaupunki toimii keskeisessä roolissa maanomistajana, kaavoittajana, tilaajana ja kehityksen mahdollis-tajana. Raportin lähtökohtana on tarve vahvistaa ymmärrystä siitä, millä edellytyksillä tällaiset hankkeet voivat edetä suunnittelusta toteutukseen hallitusti, taloudellisesti perustellusti ja eri osapuolten tavoitteet yhteensovittaen.

Tutkimusta ohjaavat kysymykset koskevat hybridihankkeiden toteutusmalleja, toimijarooleja, keskeisiä haasteita, toteutettavuutta vahvistavia johtamis- ja toimintatapoja, rahoitusrakenteita sekä kansainvälisten esimerkkien oppeja Suomen toimintaympäristössä. Aineisto perustuu triangulaatioon, jossa samaa ilmiötä tarkastellaan useilla menetelmillä ja useista toimijapositioista. Tutkimuksessa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluja, työpajoja, ohjausryhmätyöskentelyä, asiantuntijakyselyjä, tapaustutkimuksia Helsingistä, Turusta, Vantaalta ja Oulusta sekä kansainvälisten hybridihankkeiden vertailua. Tavoitteena on ollut tuottaa käytännön kannalta käyttökelpoista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa kaupunkien, kehittäjien, rakennuttajien, sijoittajien ja muiden alan toimi-joiden päätöksenteon tueksi.

Raportin keskeinen havainto on, että hybridihankkeiden vaativuus syntyy useiden ehtojen samanaikaisesta yhteensovittamisesta. Samassa hankkeessa yhdistyvät tilalliset, tekniset, taloudelliset, oikeudelliset, organisatoriset ja institutionaaliset kysymykset, ja yhden osa-alueen ratkaisut vaikut-tavat suoraan muihin. Siksi hybridihankkeen eteneminen edellyttää, että kokonaisuus toimii yhte-näisesti ja että sen osat säilyvät samalla riittävän selkeinä omistuksen, vastuiden, vaiheistuksen, rahoituksen ja päätöksenteon kannalta. Tutkimus osoittaa, että keskeisiä haasteita ovat kompleksisuuden hallinta, markkinaehtoisen toteutettavuuden varmistaminen, monitoimijaisen verkoston johtaminen, omistus-, sopimus- ja vastuurakenteiden määrittely elinkaaren ajalle sekä hankkeen sovittaminen kaupunkiorganisaation toimintatapoihin ja päätöksentekorakenteisiin. Rahoituksen näkökulmasta hybridihankkeet ovat kerroksellisia ja pääomavaltaisia kokonaisuuksia, joissa kassavirtojen, vakuuksien, sijoittajaprofiilien ja riskienjaon yhteensovittaminen on ratkaisevaa.

Raportin johtopäätökset korostavat, että hybridihankkeen hallittu toteutus perustuu vahvaan sijaintiin, uskottavaan markkinapotentiaaliin, selkeään kaupalliseen logiikkaan sekä toimivaan ohjaus- ja päätöksentekorakenteeseen. Keskeisiä edellytyksiä ovat tavoitteiden hierarkkinen jäsentäminen, yhteinen hankelogiikka, varhain rakennettu sopimus- ja hallintomalli, vaiheistettu eteneminen, hallittu sitoutuminen, avoin vuorovaikutus ja eri toimijoiden osaamisen kokoaminen samaan valmisteluun. Raportin käytännön merkitys on siinä, että se jäsentää hybridihankkeen toteutuksen kokonaisuutena, jossa strateginen suunta, johtaminen, rahoitus, sopimukset ja institutionaalinen toimintaympäristö muodostavat yhden toisiinsa kytkeytyvän kehikon. Tämän kehikon avulla hybridihankkeita voidaan valmistella ja ohjata ennakoivammin ja hallitummin hankkeen toteutuskelpoisuus varmistaen.