Ruotsinsuomalaiset ruotsalaisessa ja suomalaisessa päivälehdessä 2020-luvulla: Kehysanalyysi Dagens Nyheter -lehden ja Helsingin Sanomien ruotsinsuomalaisia käsittelevästä uutisoinnista

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ruotsinsuomalaisuudesta puhutaan ja miten sitä käsitellään suuressa suomalaisessa ja suuressa ruotsalaisessa päivälehdessä 2020-luvulla. Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin Sanomien ja Dagens Nyheter -lehden ruotsinsuomalaisia koskevat artikkelit.

Tutkimuksen aineistona ovat molemmissa lehdissä vuonna 2024 julkaistut, ruotsinsuomalaisuutta käsittelevät artikkelit. Tutkimukseen on otettu mukaan ainoastaan lehtien journalistinen uutis- ja ajankohtaisaineisto, esimerkiksi mielipide- ja muistokirjoitukset, samoin mielipiteenomaiset kolumnit ja kommentit on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

Aineistoa tarkastellaan kehysanalyysin metodilla. Tavoitteena on paitsi löytää kehykset, myös verrata lehtien käyttämiä kehyksiä toisiinsa ja pohtia, minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä ruotsinsuomalaisuuden käsittelyssä lehtien välillä on sekä sitä, miten ruotsinsuomalaisuus artikkeleissa määritellään.

Analyysissä artikkeleista hahmottui viisi erilaista ruotsinsuomalaisuuden kehystä: maaottelukehys, politiikan kehys, uhriuden ja huono-osaisuuden kehys, ennakkoluulojen ja stereotypioiden kehys sekä sulautumiskehys. Maaottelukehyksessä korostettiin Suomen ja Ruotsin välisiä eroja. Politiikan kehyksessä korostui ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistöryhmänä, joka pyrkii aktiivisesti itse vaikuttamaan vähemmistöpoliittiseen keskusteluun. Uhriuden ja huono-osaisuuden kehys korosti ruotsinsuomalaisten taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä ruotsinsuomalaisia erilaisten päätösten ja toimenpiteiden uhrina. Ennakkoluulojen ja stereotypioiden kehys nosti esiin valtaväestön asenteita ruotsinsuomalaisia kohtaan sekä ruotsinsuomalaisten käsityksiä valtaväestön heihin kohdistamista stereotypioista ja ennakkoluuloista. Sulautumisen kehys korosti ruotsinsuomalaisten suomen kielen ja kulttuurin häviämistä ja ruotsinsuomalaisten sulautumista valtaväestöön. Helsingin Sanomissa painottuivat maaottelukehys, uhriuden ja huono-osaisuuden ja ennakkoluulojen ja stereotypioiden kehykset, Dagens Nyheterissä taas politiikan kehys sekä sulautumiskehys.

Analyysin perusteella ruotsinsuomalaiset määritellään valtaosassa artikkeleita maahanmuuttajiksi. Vähemmistömääritelmä oli käytössä ainoastaan politiikan kehyksessä.