Vertaissuhteiden merkitys alakouluikäisten koulukokemuksessa ja oppijaminäkuvassa
Kylmäluoma, Elli (2026)
Kylmäluoma, Elli
2026
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604093803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604093803
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on vertaissuhteiden merkitys alakouluikäisten lasten koulukokemuksessa ja kokemuksessa itsestä oppijana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla vertaissuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan ymmärtää ja tukea paremmin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se pohjautui hermeneuttis-fenomenologiseen näkökulmaan. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kahdeksalta viidesluokkalaiselta oppilaalta ja analysoitiin induktiivisesti hermeneuttis-fenomenologisen analyysitavan mukaisesti. Tutkimuksen ytimessä olivat lasten kokemukset sekä heidän kokemuksillensa antamat merkitykset.
Tutkimuksen perusteella toimivista vertaissuhteista syntyvä yhteenkuuluvuuden tunne kiinnitti lapset kouluyhteisöön ja teki koulukokemuksesta merkityksellisemmän. Vertaissuhteista saatiin apua ja tukea, mutta niillä oli myös ikävämpi merkitys häiriötekijänä. Huomionarvoista oli, että häiritsevää käytöstä hyväksyttiin tai jouduttiin sietämään, jotta yhteenkuuluvuuden kokemus ei vaarantuisi. Lisäksi lapset kokivat vertaissuhteet sekä oppimisen mahdollistajina että sosiaalisten taitojen harjoittelun välineenä.
Oppijaminäkuvassa vertaissuhteiden merkitys ilmeni mahdollisuutena vertailla omaa osaamista. Vertailu näyttäytyi kilpailemisen kautta oppimisen suuntaajana sekä keinona paikantaa osaamistaan suhteessa vertaisryhmän tasoon. Myös vertaisten suhtautuminen koulunkäyntiin ja haastateltavan osaamiseen nousi esiin merkittävänä tekijänä oppijaminäkuvassa. Kuitenkin lähes kaikki viidesluokkalaiset sanallistivat, että vertaiset eivät vaikuta omaan oppijaminäkuvaan.
Tutkimus tuotti valtavirrasta poiketen laadullista tietoa vertaissuhteiden merkityksestä ja siten monipuolisti aiheen tuntemusta. Tutkimuksesta on mahdollista poimia näkökulmia koulutyön kehittämiseen, sillä sen ansioista opettajat voivat huomioida paremmin vertaissuhteiden merkityksen osana koulunkäyntiä ja oppimista.
Tutkimuksen perusteella toimivista vertaissuhteista syntyvä yhteenkuuluvuuden tunne kiinnitti lapset kouluyhteisöön ja teki koulukokemuksesta merkityksellisemmän. Vertaissuhteista saatiin apua ja tukea, mutta niillä oli myös ikävämpi merkitys häiriötekijänä. Huomionarvoista oli, että häiritsevää käytöstä hyväksyttiin tai jouduttiin sietämään, jotta yhteenkuuluvuuden kokemus ei vaarantuisi. Lisäksi lapset kokivat vertaissuhteet sekä oppimisen mahdollistajina että sosiaalisten taitojen harjoittelun välineenä.
Oppijaminäkuvassa vertaissuhteiden merkitys ilmeni mahdollisuutena vertailla omaa osaamista. Vertailu näyttäytyi kilpailemisen kautta oppimisen suuntaajana sekä keinona paikantaa osaamistaan suhteessa vertaisryhmän tasoon. Myös vertaisten suhtautuminen koulunkäyntiin ja haastateltavan osaamiseen nousi esiin merkittävänä tekijänä oppijaminäkuvassa. Kuitenkin lähes kaikki viidesluokkalaiset sanallistivat, että vertaiset eivät vaikuta omaan oppijaminäkuvaan.
Tutkimus tuotti valtavirrasta poiketen laadullista tietoa vertaissuhteiden merkityksestä ja siten monipuolisti aiheen tuntemusta. Tutkimuksesta on mahdollista poimia näkökulmia koulutyön kehittämiseen, sillä sen ansioista opettajat voivat huomioida paremmin vertaissuhteiden merkityksen osana koulunkäyntiä ja oppimista.
