Taloushallinnon digitalisointi ja yhteisöllinen oppiminen toimintatutkimuksen keinoin

Abstract

Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Taloushallinnon digitalisointi ja yhteisöllinen oppiminen toimintatutkimuksen keinoin -projekti toteutettiin Tampereen yliopistossa vuosina 2024–2026. Projektissa tutkittiin taloushallinnon palveluita tarjoavien yritysten eli tilitoimistojen palveluiden ja työn muutosta digitalisoitumisen myötä. Projektin toteutuksessa noudatettiin väljästi toimintatutkimuksellista menetelmää, jossa tutkimustulosten pohjalta pyritään yhteistoiminnallisesti vastaamaan tutkimuksen esille nostamiin haasteisiin ja ongelmiin. Projektissa haastateltiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin yhteensä 25 työntekijää ja johdon edustajaa kahdeksassa tilitoimistossa. Haastatteluaineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Lisäksi projektissa toteutettiin webinaari ja Teams-välitteinen työpaja, joissa käsiteltiin digitalisaatioon liittyviä tavoitteita ja haasteita tilitoimistojen näkökulmasta.

Tulosten mukaan digitalisointi tarkoitti muutoksia työn organisoinnissa ja menetelmissä, tilitoimistojen käytännöissä, monipuolistuvia työnkuvia sekä uudenlaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Digitalisaatio yhtäältä helpotti ja sujuvoitti työtä, mutta toisaalta tekniset haasteet, työntekijöiden digitaitojen erot ja eritasoinen ymmärrys digitaalisista prosesseista hankaloittivat työskentelyä. Digitaalinen teknologia ei korvannut ihmistyötä vaan pikemminkin edisti sen uudelleen organisoitumista. Digitalisaation etenemisestä huolimatta myös paperimuotoisille taloushallinnon palveluille oli edelleen kysyntää. Nämä rinnakkaiset työn tekemiset mallit osoittavat myös sen, että digitalisointiin liittyvässä tutkimuksessa tulee teknologiavetoisuuden sijaan tarkastella myös ihmiseen ja yhteisöihin liittyviä tarpeita, ehtoja ja käytäntöjä.

Rutiinitehtävien automatisointi digitaalisten järjestelmien avulla loi mahdollisuuksia laajentaa työnkuvia muun muassa tekniseen asiantuntemukseen, konsultoivaan työhön ja aiempaa vahvempaan vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Osa taloushallinnon työntekijöistä koki näiden muutosten lisäävän työnsä mielekkyyttä ja antavan heille mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Osa heistä taas koki esimerkiksi konsultoivat tehtävät liian haastaviksi tai itselleen vieraiksi.

Digitalisaation koettiin pirstaloivan työtä, mikä vähensi työn hallinnan kokemusta. Digitaaliset järjestelmät edellyttävät monipuolista osaamista ja jatkuvaa uuden oppimista, minkä osa työntekijöistä koki kuormittavina. Työntekijöiden osaaminen näytti olevan yhteydessä siihen, miten työntekijät suhtautuivat digitalisoitumisen tuomiin muutoksiin omassa työssään: Jos he kokivat hallitsevansa nykyiset työtehtävänsä, he olivat valmiimpia kohtaamaan uusia haasteita ja oppimaan lisää.

Tutkimuksen johtopäätöksenä toteamme, että taloushallinnon organisaatioiden olisi tärkeää panostaa erityisesti niiden työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, joiden osaaminen ei ole riittävää digitalisoituvassa työssä. Työntekijöille kannattaa tarjota mahdollisuuksia kouluttautua ja saada työyhteisöltä tukea digitaalisten järjestelmien opettelussa ja käytössä. Olisi myös tärkeää, että työntekijät saisivat itse vaikuttaa omiin työnkuviinsa ja käyttämiinsä järjestelmiin, jotta heidän olisi mahdollista kokea työhyvinvointia vahvistavaa hallinnan tunnetta työssään.