Metsänomistajien tiedonlähteet puukaupan alkuvaiheessa
Salmi, Samuli (2026)
2026
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604043711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604043711
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä tiedonlähteitä suomalaiset metsänomistajat käyttävät puukaupan alkuvaiheessa ja mitä niiden valintakriteerit ovat. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu informaatiotutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto koostuu kymmenestä puhelinhaastattelusta. Kohderyhmä koostuu suomalaisista metsänomistajista, jotka olivat tehneet puukaupan Metsä Groupin kanssa viimeisen vuoden aikana haastattelujen aikaan. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin osin teoriapohjaisen ja osin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella metsänomistajien tärkeimmät tiedonlähteet puukaupan alkuvaiheessa olivat henkilöt (erityisesti metsäasiantuntija, lähisukulaiset ja alalla työskentelevät tutut), digitaaliset tiedonlähteet (erityisesti metsätietopalvelut)sekä fyysiset tiedonlähteet (erityisesti metsäkäynnit). Digitaalisia tiedonlähteitä käytettiin erityisesti kokonaiskuvan saamiseen ja alustavaan suunnitteluun, kun taas fyysiset tiedonlähteet olivat keskeisiä tarkemman tiedon ja lopullisten päätösten tekemisessä. Henkilölähteet toimivat joustavasti prosessin eri vaiheissa ja olivat merkittävä tuki päätöksenteossa. Tutkielmassa selvitettiin myös tiedonlähteiden valintakriteerejä. Tiedonlähteiden valintakriteerit luokiteltiin neljään pääryhmään: kognitiivinen auktoriteetti, tiedonhankinnan helppous ja vaivattomuus, tiedonlähteen tuttuus ja tiedon tarkkuus.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto koostuu kymmenestä puhelinhaastattelusta. Kohderyhmä koostuu suomalaisista metsänomistajista, jotka olivat tehneet puukaupan Metsä Groupin kanssa viimeisen vuoden aikana haastattelujen aikaan. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin osin teoriapohjaisen ja osin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella metsänomistajien tärkeimmät tiedonlähteet puukaupan alkuvaiheessa olivat henkilöt (erityisesti metsäasiantuntija, lähisukulaiset ja alalla työskentelevät tutut), digitaaliset tiedonlähteet (erityisesti metsätietopalvelut)sekä fyysiset tiedonlähteet (erityisesti metsäkäynnit). Digitaalisia tiedonlähteitä käytettiin erityisesti kokonaiskuvan saamiseen ja alustavaan suunnitteluun, kun taas fyysiset tiedonlähteet olivat keskeisiä tarkemman tiedon ja lopullisten päätösten tekemisessä. Henkilölähteet toimivat joustavasti prosessin eri vaiheissa ja olivat merkittävä tuki päätöksenteossa. Tutkielmassa selvitettiin myös tiedonlähteiden valintakriteerejä. Tiedonlähteiden valintakriteerit luokiteltiin neljään pääryhmään: kognitiivinen auktoriteetti, tiedonhankinnan helppous ja vaivattomuus, tiedonlähteen tuttuus ja tiedon tarkkuus.